Sijoittajat odottavat avoimempaa palkitsemisraportointia

DIF-lounaalla 30.10.2024 keskusteltiin palkitsemisraportoinnista Mandatumin johdolla.

Mandatum Incentivesin Tapio Tolvanen tarkasteli esityksessään palkitsemisraportointisääntelyä ja -käytäntöä suhteessa eurooppalaisiin verrokkeihin sekä kansainvälisten sijoittajien ja valtakirjaneuvonantajien (proxy advisors) odotuksiin.

On tosiasia, että Suomessa ollaan jääty muuta Eurooppaa jälkeen kannustinjärjestelmien yksityiskohtien raportoinnissa. Suomessa raportoidaan Hallinnointikoodin mukaisesti, mutta verrokkimaissa palkitsemisraportoinnin käytäntö on kehittynyt avoimempaan suuntaan. Yksityiskohtien tasolla ero eurooppalaisiin raportteihin on iso. Kyse on tiedon tarpeen täyttämisestä, eli siitä, tarjotaanko sijoittajille se tieto, jonka he odottavat saavansa.

Markkinatapalautakunnan sihteeri, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala kertoi Hallinnointikoodin uudistamisesta. Koodimuutosta valmisteleva työryhmä valmistelee muutokset, joilla kestävyysnäkökohdat ja viimeaikainen kestävyyssääntely otetaan huomioon Hallinnointikoodissa. Työryhmä arvioi myös palkitsemisraportointia koskevia vaatimuksia, sillä kansainvälinen vertailukelpoisuus ei nykyisellään toteudu.

Case-esimerkkinä Nordean Ulrika Nirkkonen esitteli yhtiön palkitsemisraportin sisällön kehitystä. Euroopan keskuspankin valvonnan alaisena Nordean on jo lähtökohtaisesti raportoitava palkitsemisesta tiukan sääntelyn mukaisesti. Nordean palkitsemisraportti on yksityiskohtaisempi kuin mitä koodi edellyttää ja siinä on panostettu rakenteeseen ja läpinäkyvyyteen. Raportissa selvitetään esimerkiksi ylimmän johdon toteutunut palkitseminen ja palkitsemisohjelman kehitys. Jatkossa raportointia kehitetään muun muassa sijoittajien ja proxy advisorien kommenttien perusteella.

Alustusten jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, johon osallistuivat DIFin jäsenet Kim Ignatius, Esa Niinimäki ja Ritva Sotamaa. DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa moderoi keskustelun. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että suomalaisessa palkitsemisraportoinnissa on parantamisen varaa ja sitä tulee kehittää läpinäkyvämpään suuntaan. Myös koodi on syytä päivittää vastaamaan eurooppalaista raportoinnin minimitasoa. Ei ole kuitenkaan helppoa julkistaa aiempaa yksityiskohtaisempia tietoa, koska se lisää keskustelua, ja julkinen keskustelu palkitsemisesta on Suomessa usein sävyltään negatiivista.