DIF x Castrén & Snellman -aamiainen järjestettiin 25.10. otsikolla ”Arvonluontia aktivismilla? Voittoa valikoimalla? Omistajien näkökulmia vastuullisuuteen”. Osakas, yhtiöoikeus- ja insolvenssioikeuksien vetäjä Pauliina Tenhunen kertoi ajankohtaista sääntelystä, minkä jälkeen Councel Teresa Kauppila moderoi paneelikeskustelun. Keskustelijoina olivat: Risto Murto (toimitusjohtaja, Varma), Liisa Rohweder (pääsihteeri, WWF Suomi), Katariina Sillander (omistajaohjausosaston neuvotteleva virkamies, valtioneuvoston kanslia) sekä Jari Sonninen (hallituksen jäsen, Takoa Invest Oy).
Tilaisuudessa keskusteltiin vastuullisesta omistajuudesta ja omistamisen vastuullisuudesta. Miten omistajat suhtautuvat vastuullisuuteen ja sitä koskevaan sääntelykehitykseen? Minkälaisia vaatimuksia tai tavoitteita omistajat asettavat yhtiöille? Miten omistajat pyrkivät tai pystyvät huolehtimaan siitä, että nämä vaatimukset huomioidaan ja tavoitteet saavutetaan?
Ajankohtaista sääntelystä: vastuullisuus ja hyvä hallinto
Kestävyysraportointidirektiivi
Kestävyysraportointidirektiivi tulee voimaan 31.12.2023. Se velvoittaa yrityksiä antamaan vuosittain toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa tiedot koskien ympäristöä, ihmisoikeuksia ja muita sosiaalisia seikkoja.
Direktiiviä sovelletaan pörssiyhtiöihin ja suuriin osakeyhtiöihin.
Kansallisessa soveltamisalassa ovat mukana myös vastaavat osuuskunnat ja muut eläkelaitokset kuin työeläkevakuutusyhtiöt.
Ensimmäisessä aallossa 1.1.2024 alkaen ovat mukana yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt: suuryritykset, joilla on vähintään 500 työntekijää. Tilintarkastajat tarkastavat raportin, joka on osa tilinpäätöstä. Kestävyysraportin on oltava digitaalinen, ja digitaalisuus on ulotettu kansallisesti koko tilinpäätökseen.
Raportissa on annettava kahdensuuntaista informaatiota: yhtiön vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä miten kestävyysseikat vaikuttavat yritykseen.
Direktiivin tavoitteena on avoimuuden lisääminen ja pääomien ohjaaminen kestäviin kohteisiin: varmistetaan, että sijoittajilla ja muilla sidosryhmillä on käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat arvioidakseen ilmastonmuutoksesta ja muista kestävyyskysymyksistä aiheutuvia riskejä.
Yritysvastuudirektiivi
EU:ssa on valmisteilla yritysvastuudirektiivi, joka koskee yritysten huolellisuusvelvoitetta. Tarkastelun kohteena ovat ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset, ja toimitusketjut ylös- ja alaspäin tulevat tutkittaviksi ja raportoitaviksi. Vastuukysymykset toiminnan ja arvoketjun negatiivisista vaikutuksista ovat kuitenkin monimutkaisia.
Eikä tässä vielä kaikki – mikä on yritysvastuusääntelyn tulevaisuus?
Hallituksen on tärkeää varmistaa tarkoituksenmukaiset ja riittävät resurssit.
Hallintoelinten ”tasa-arvodirektiivi”
Direktiivin tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoa pörssiyhtiöiden ylimmissä johtotehtävissä. Direktiiviä sovelletaan pörssiyhtiöihin, jotka ylittävät henkilöstön määrää (yli 250) ja liikevaihtoa (yli 50 meur) tai tasetta (yli 43 meur) koskevat raja-arvot Suomessa. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 30-40 yhtiötä, joita tämä koskee.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pörssiyhtiöihin sovelletaan toista seuraavista aliedustettua sukupuolta koskevista tavoitteista heinäkuuhun 2026 mennessä: joko 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä (hallitus) tai 33 prosenttia kaikista hallintoelinpaikoista (ml. hallintoneuvosto).
Yhtiöiden, jotka eivät saavuta valittua kiintiötavoitetta, on mukautettava ehdokkaiden valintaprosessia hallituksen jäsenten nimittämiseksi tai valitsemiseksi. Lisäksi pörssiyhtiöt, joita 33 prosentin tavoite ei koske, tulee asettaa yksilöllisiä määrällisiä tavoitteita sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.
Hallinnointikoodi
Hallinnointikoodia ollaan uudistamassa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa päivitetään monimuotoisuutta koskevia kirjauksia. Tarkoituksena on muun muassa selkeyttää hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden soveltamista osakkeenomistajien nimitystoimikuntiin.
Toisessa vaiheessa, joka alkanee vuoden 2024 aikana, on tarkoitus keskittyä kestävyysnäkökohtiin.
Yhtiökokoukset 2024
Vuoden 2024 yhtiökokousten osalta jäädään katsomaan, missä muodossa (perinteinen, hybridi, etä) niitä järjestetään, millaisia palkitsemispolitiikoita esitetään (palkitsemispolitiikka esitettävä vähintään neljän vuoden välein pörssiyhtiöissä), miten hallitusten jäsenten valintamenettelyn osalta toimitaan (lisääntyykö valinta yksittäin) ja herättävätkö vastuullisuuskysymykset kommentointia ja kysymyksiä.
Voit tutustua ajankohtaiseen sääntelyyn tarkemmin Castrén & Snellmanin blogiteksteistä:
- Uusi yritysvastuudirektiivi konkretisoituu viime kädessä oikeudenkäynneissä
- Yrityksen vastuu ulottuu jatkossa myös arvoketjuihin – neljä vinkkiä huolellisuusvelvoitteen toimeenpanoon
- Yhtiön hallitus on yhä useammin vastuullisuuden vartija
- Kestävyysraportointi tulee – miten hallituksen ja tarkastusvaliokunnan rooli muuttuu?
- Kristallipallossa yhtiökokouskausi 2024
E, S ja G – ESG
Paneelikeskustelussa pureuduttiin aluksi ESG-asioihin. Murto totesi, että S on jäänyt vähemmälle huomiolla keskusteluissa. Rohwederin mukaan painopisteet ovat vaihtuneet: aiemmin on puhuttu yritysten ympäristöjohtamisesta, 2000-luvulla ihmisasioista ja Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen ilmasto on ollut painopisteenä. Maailman talousfoorumin mukaan yritysten toimintaympäristöä eniten uhkaavat riskit liittyvät ilmastokriisin ja luontokadon vaikutuksiin.
Sillander puolestaan kertoi E:n (ympäristöasioiden) korostuvan valtio-omisteisissa yhtiöissä, jotka ovat liikenne- ja energiasektoripainotteisia. Tämä näkyy niin hallituskokoonpanoja mietittäessä kuin palkitsemisjärjestelmissä. Sonninen huomautti, että ollaan havahduttu siihen, kuinka kauan yritystoiminta ylipäätään jatkuu, mikäli ESG-asioita ei huomioida.
Pysy kilpailukykyisenä ja ole kiinnostava sijoituskohde
Yritysten tulee miettiä, kuinka selvitä yrityksenä muuttuvassa toimintaympäristössä, pysyä kilpailukykyisenä ja olla kiinnostava sijoituskohde. Harva yritys on ottanut luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävän työn mahdollisuutena.
On omistajan kohtalonkysymys, millaista tulevaisuutta haluaa. Omistajilla on velvollisuus vaatia yritykseltä vastuullisuutta ja mikäli ei tätä tee, puhutaan vapaamatkustamisesta.
Omistajilla on vaikutusvaltaa ja iso rooli siinä, että muutosta alkaa tapahtua.
Omistaja voi sitoa ESG-asiat palkitsemisjärjestelmään, mikä on tehokas tapa sitouttaa johtoa.
Valtio-omistaja pyrkii linkittämään kestävyyttä strategiaan, integroimaan sitä palkitsemiseen, kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä huomioimaan tasa-arvonäkökohdat edelläkävijänä, Sillander taustoitti.
Hallitus voi vaikuttaa
Hallituksen tulee olla aktiivinen eteenpäinvievä voima: miten suuri osuus palkitsemisesta linkitetään ESG-asioihin (onko se esimeriiksi kolme vaiko 15 prosenttia). Nousevatko ESG-asiat oikeasti hallituksen agendalle ja missä määrin? Nähdäänkö vastuullisuus myös mahdollisuuksista käsin?
Jotain on aidosti tehtävä, implementoitava, arvioitava ja mittaroitava – ei voi vain raportoida
Hyvin ei tule käymään, mikäli kestävyysasioita ei huomioi. Vaikka raportointi nähdään ehkä taakkana ja kompastuskivenä Euroopassa, jossa mennään sääntely edellä, se voi olla myös mahdollisuus (transformaatioon).
Ei kuitenkaan voi vain raportoida asioista, vaan jotain on aidosti tehtävä, implementoitava, arvioitava ja mittaroitava, Rohweder kommentoi.
Tulevaisuudessa saadaankin laadukkaampaa, yhdenmukaista, vertailtavissa olevaa dataa.
Se toki vaatii hirveästi työtä pienemmiltä yrityksiltä, ja ´vastuullisuuspaukut´ menevät raportoinnin kehittämiseen.
Miten kestävyysraportointi linkittyy liiketoimintapäätöksiin?
Murto totesi, että tulee sekä hyvää että huonoa regulaatiota. Voidaan kysyä, saadaanko sellaista dataa, joka vaikuttaa oikeasti bisnespäätöksiin (ja on hallituksen asia) – vielä tällä hetkellä sellaista dataa on haastava saada. Mutta miten nopeaa muutos on? Miten kestävyysraportteja voisi hyödyntää liiketoimintapäätöksissä?
Onko kuluttaja oikeasti valmis maksamaan preemiota vastuullisesti tuotetusta enemmän? Miten kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu? Entäpä mikä tulee olemaan tukipolitiikka ja vastuullisuusregulaatio tulevaisuudessa?
Kansainvälinen ja sijoittajien näkökulma
Suomi voi olla vielä helppo maa, mutta mitenkäs esimerkiksi Kiina (ja sen arvomaailma). Entäpä Yhdysvallat ja isot kansainväliset sijoittajat, jotka elävät omaa maailmaansa?
Ja mihin kaikki kehittyy?
Rahoittajat edellyttävät pk-yrityksiltä ESG-asioiden huomioimista ja ymmärrystä. Rohweder peräänkuulutti yrityksiltä kestävyysosaamista: tulee ymmärtää ja arvioida yrityksen ja sen koko hankintaketjun vaikutukset luontoon ja ilmastoon (eli ympäristöön).
”Ollaan optimistisia!”
On toimialoja, joissa kestävyys on iso teema ja on tehty biodiversiteettitiekarttoja tuotannon ja toiminnan vaikutuksista ja luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista. (Yhteismitallisen) datan saaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Pelkona on, että jos asiat eivät lähde laajasti lentämään, ne ´lässähtävät´.
Rohweder totesi, että ilmastokriisi ei voi teemana ´lässähtää´, sillä se tulee ihmisten iholle. Sitra on luokitellut luonnon megatrendiksi, ja yli 50 prosenttia yrityksistä on suoraan riippuvaisia luonnonvaroista. Yli 80 prosenttia yrityksistä kokee riskinä, jos asioita ei nyt hoideta ja hallita. Raportointivaatimukset auttavat, ja kaikki vaatii työtä. Mutta asiantuntijuutta löytyy kyllä.
”Ollaan optimistisia!”
Yleisöstä esitettiin muun muassa kysymys sijoituskohteiden tuotosta eri mittareilla, jos/kun näyttäisi siltä, että vastuullisista sijoituskohteista saa pienempää prosentuaalista tuottoa. Tähän todettiin, että tulisi huomioida, millä tähtäimellä tuotto-odotukset asetetaan eli kuinka pitkältä aikaväliltä lukuja tarkastellaan.
