On Afrikan aika

DIF-aamiaisella 17.9.2024 keskusteltiin investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksista Afrikassa. Henley Business School Finlandin toimitusjohtaja Paula Kilpinen totesi avaussanoissaan, että edelläkävijäyritykset ovat jo Afrikassa.

Aikanaan myös Kiinassa työskennellyt Business Finlandin Afrikan alueen johtaja Esa Rantanen näkee paljon yhtäläisyyksiä Kiinan nousun ja Afrikan kehityksen välillä. Afrikan talous kasvaa nopeaan tahtiin, mutta Euroopassa Afrikka nähdään edelleen kuluneiden stereotypioiden valossa. Pitää paikkansa, että Afrikassa on köyhyyttä, sotapäälliköitä ja safareita, mutta se ei ole koko totuus. 54 valtion mantereelle mahtuu monia muitakin tarinoita.

Ennen–jälkeen-kuvaparien avulla Rantanen havainnollisti Afrikan kehityksen nopeutta. Talot ja tiet rakentuvat Afrikan suuriin kaupunkeihin kohisten. Usein infraprojektien taustalla ovat kiinalaiset. Kiina on ymmärtänyt Afrikan potentiaalin Eurooppaa aikaisemmin, luonut suhteita ja rahoittanut projekteja sadoilla miljardeilla. Kiinalaisten intresseissä on Afrikan talouskasvu, joka luo markkinoita ja kysyntää kiinalaisille tuotteille.

Rantanen nosti esille kolme megatrendiä, jotka leimaavat Afrikkaa: kaupungistuminen, keskiluokan kasvu sekä maailman nuorin ja nopeimmin kasvava väestö. Jo näiden valossa voi väittää, että yrityksillä ei ole varaa pysyä pois Afrikasta.

Myös Henley African johtaja Jon Foster-Pedley piirsi kuvan Afrikasta mahdollisuuksien mantereena. Afrikan kasvua voi pitää ilmiömäisenä, mutta on liiketoiminnan rakentamisessa haasteensakin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa korruptio ja huono hallinto. Erot eri Afrikan maiden välillä voivat olla dramaattisia, ja liiketoimintastrategian kannalta kannattaa miettiä tarkkaan, mille alueelle keskittyy.

Esa Rantanen

Afrikkaan on mentävä oikealla asenteella. Afrikkalaiset haluavat kumppaneita, jotka rakentavat heidän kanssaan yhdessä kasvua. He eivät kaipaa valkoista pelastajaa puhumattakaan kolonialistisesta luonnonvarojen kuppaamisesta. Liiketoimintamahdollisuuksia miettiessä onkin syytä kysyä itseltään, jättääkö jälkeensä köyhyyttä vai kehitystä.

Foster-Pedleyn mielestä suomalaisilla on aivan erityinen valttikortti suhteiden luomiseksi Afrikassa. Se on Suomen tarina. Vielä muutama sukupolvi sitten Suomi oli köyhä maa. Mutta missä olemme nyt?

Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat ladattavissa jäsensivuilla ja ohessa (edellyttää kirjautumisen). Puhujat suosittelivat tilaisuudessa myös kahta videota: