DIF x BCG -aamiaisella 12.9. kuultiin Suomen ja yritysten vihreän siirtymän mahdollisuuksista ja hallitustyöskentelyn merkityksestä vihreän kasvun vauhdittamisessa. Ib Löfgrénin avaussanojen jälkeen BCG:n osakas Elina Ibounig ja projektinjohtaja Sanni Inovaara avasivat vihreästä siirtymästä tehdyn ”Finland´s Moonshots for Green Growth” -raportin tuloksia. Tilaisuudessa pääsi myös ääneen CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen. Kommenttipuheenvuorosta vastasi DIFin kunniajäsen, vuorineuvos Jorma Eloranta.
Vihreä vientimahdollisuus 100 miljardia euroa – johtamisella todeksi
Kestävä liiketoiminta määrittää yritysten kilpailukykyä yhä enenevässä määrin. Tulevaisuudessa se tulee olemaan merkittävä osa yritysten ja siten myös valtioiden vientipotentiaalin kasvua.
Keväällä 2023 BCG julkaisi yhteistyössä CLC:n (Climate Leadership Coalition) kanssa selvityksen, jonka mukaan vihreä siirtymä voi olla peräti 100 miljardin euron vientimahdollisuus Suomelle vuoteen 2035 mennessä.
Jotta vihreän siirtymän luomat mahdollisuudet saadaan realisoitua täysimääräisesti, on ensisijaisen tärkeää, että kasvumahdollisuudet ja transformaatiotarpeet huomioidaan osana liiketoiminnan johtamista.
Suomella valttikortit kädessään: niitä on hyödynnettävä!
Selvityksen tarkoituksena oli edesauttaa Suomen kasvupotentiaalia sekä maksimoida kädenjälkeä vihreässä siirtymässä auttamalla muita vähentämään päästöjä. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 60 ihmistä, joiden joukossa oli esimerkiksi yritysjohtajia ja tutkijoita.
Globaalin vihreän siirtymän investointitarve on jopa 100-150 miljardia. EU:n regulaatiokehitys ajaa ja vahvistaa tarvittavaa muutosta eri toimialoilla.
Päästö- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttaminen edellyttää arvoketjujen uudistumista – uusiutuva energia ei yksistään riitä. Arvoketjut on luotava uudelleen. On mietittävä materiaalipuolta, tuotantoteknologiaa, uusia liiketoimintamalleja ja hyödynnettävä kiertotaloutta aivan uudella tavalla.
Vähemmästä on saatava (irti) enemmän.
Suomella on valttikortit käsissään. Meillä on prosessitehokkuutta, osaava ja digitalisoitunut sekä sitoutunut yhteiskunta ja liiketoimintaympäristö, kunnianhimoinen hallitusohjelma, vihreä brändi, metsiä, vettä, uusiutuvaa energiaa ja merkittäviä mineraalivarantoja.
Edelläkävijät tulevat voittamaan
Miten tulevaisuuden kysyntä tulee muuttumaan?
Kolme arvoketjua – asuminen, ruoka ja liikkuminen – tuottaa noin 80 prosenttia maailman päästöistä; vihreät kasvumahdollisuudet liittyvät erityisesti näihin kolmeen arvoketjuun. Muita merkittäviä päästöjä aiheuttavia arvoketjuja ovat muoti ja kuluttajatuotteet. Yleensä päästöt syntyvät käytön yhteydessä, arvoketjun loppupäässä, paitsi ruokapuolella, jossa suurimmat päästöt syntyvät arvoketjun alkupäässä.
Asumiseen liittyviä kasvumahdollisuuksia ovat esimerkiksi materiaali-innovaatiot, ruokapuolella kestävä maatalous, ruokaproteiinit ja toimitusketjujen optimointi, liikkumisessa esimerkiksi hiilineutraali laivanrakennus, muotipuolella biopohjaiset ja kestävät tekstiilikankaat sekä jätteiden hyödyntäminen ja kuluttajabisneksessä kestävät pakkaukset ja materiaalit sekä alustat (jakamistalous). Nämä voivat tarkoittaa esimerkiksi seuraavia: puurakentaminen, sähköauto, vihreä vety ja vastuulliset tekstiilikuidut.
Vihreät kasvumahdollisuudet
Keihäänkärjet ovat vihreitä kasvumahdollisuuksia. Keihäänkärjillä on neljä ominaispiirrettä:
- Kestävä kilpailuetu
- Merkittävä harppaus Suomen viennin ja kädenjäljen suhteen
- Ekosysteemi
- Julkinen tuki (hallituksen vauhdittaminen edellytys täyden potentiaalin saavuttamiseksi)
Viisi keihäänkärkeä raportin perusteella ovat:
- Nettopositiivinen asuminen
- Biopohjaiset tuotteet ja materiaalit
- Dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut
- Kiertotalouden akut ja vihreät metallit
- Vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut
Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi ratkaisija ilmastokriisissä.
Keihäänkärjillä on merkittävät kädenjäljet, ja Suomen kädenjälki voi olla merkittävä globaaleihin päästöihin. Keihäänkärkien kokonaisvientipotentiaali on selvityksen mukaan 85-100 miljardia euroa vuonna 2035.
Kuinka kasvupotentiaali realisoidaan?
On monia keinoja edistää suomen vihreän kasvupotentiaalin realisoitumista.
Nyt tehtävät ratkaisut määrittelevät, miten yritykset menestyvät vihreässä siirtymässä.
Suomen hallitukselle on jaettu seuraavat viestit:
- Vihreiden investointien vauhdittaminen: esimerkiksi lupaprosessien byrokratian vauhdittaminen
- Kotimaisen vihreän kysynnän kirittäminen
- Kasvun edellytysten takaaminen: esimerkiksi osaajien ja ulkomaisen osaamisen sekä tuotekehityksen varmistaminen
- Suomen positiointi vihreiden ratkaisujen edelläkävijänä
Pohjoismainen osaaminen esille
Vihreä siirtymä tulisi nähdä kokonaisuutena. Se ei ole vain ympäristöpolitiikkaa, vaan yhä enemmän kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa. Yrityksillä on mahdollisuus auttaa poliitikkoja tässä.
Kaskinen peräänkuulutti lyhyessä puheenvuorossaan pohjoismaista yhteistyötä: Pohjoismaat muodostavat maailman 12. suurimman markkinan, mikä ei ole vähäpätöinen. Pohjoismaisuus on tärkeä asia, ja Pohjoismaat muodostavat myös luontevan ´kotimarkkinan´.
Pohjoismaisuus ja Pohjoismaiden kyky viedä asioita eteenpäin tulisi näkyä enemmän brändissä ja viestinnässä.
Yrityksille on tärkeää, että vihreään siirtymään liittyvä lainsäädäntö on ennakoitavaa. (Yksittäisten) yritysten välisen yhteistyön lisäksi tärkeää on koko ekosysteeminäkökulma. Tämä tarkoittaa uudenlaisia toimia ja uudenlaista tekemistä. Esimerkiksi: mahdollistaako kilpailulainsäädäntö tässä murroksessa yhteistyön oikealla tavalla? Hollannissa on jo tartuttu asiaan ja annettu vihreän siirtymän piirissä yritysten väliselle yhteistyölle enemmän tilaa.
Kysely osallistujille
Tilaisuudessa osallistujat saivat vastata sähköiseen kyselyyn, jonka tuloksia tarkasteltiin välittömästi. Kysymykset liittyivät vihreään siirtymään liittyvään governance-puoleen sekä liiketoimintamahdollisuuksiin. Kysymykset sisälsivät esimerkiksi kysymyksiä valmiudesta vastata EU-direktiivin mukaisiin kestävyysraportointivaatimuksiin (vastaajista 69 prosenttia arvioi valmiuden hyväksi), strategiaan (vastuullisuusstrategia ja sitä tukevat roadmapit, strategiset tavoitteet vihreälle kasvulle ja mittaaminen) sekä liiketoimintamalleihin ja palkitsemisjärjestelmään.
Oi Suomi – kasvun resepti hukassa?
Suomen BKT:n kehitys on laahannut muiden Pohjoismaiden perässä historiallisesti. Ennusteet maalaavat vastaavaa kuvaa myös tuleville vuosille. Tuotekehityspanostukset ovat hiipuneet, ja uudet aluevaltaukset ovat harvassa.
Kuinka voittaa vihreässä siirtymässä? – Strategiset kysymykset
Mihin kysymyksiin yrityksillä on oltava kirkas vastaus voittaakseen vihreässä siirtymässä?
- Mitä? Millä strategialla maksimoidaan kasvu ja arvonluonti vihreässä siirtymässä?
- Miten? Miten muutos ja strategian toteutuminen varmistetaan?
Viisi strategista nostoa vihreään siirtymään
- Arvonluonnin maksimointi arvoketjussa
- Kiertotalous kasvun mahdollistajana
- Vihreä preemio laajasti ymmärrettynä (eli ettei menetä kasvua)
- Inkrementaali vs. disruptiivinen (merkittävä) innovaatio
- Lyhyen keskipitkän ja pitkän aikavälin peli
Suomesta uusiutuvan energian vientimaa – oleellista päästä seuraaviin vaiheisiin
Noin 90 prosenttia Suomen vihreistä investoinneista on suuntautunut uusiutuvan energian tuotantoon. Suomen vihreät investoinnit vuodesta 2021 alkaen ovat olleet erityisesti meri- ja maatuulivoimaan. Suuruusluokka on kuitenkin vähäinen (noin 50 miljoonaa euroa per merkittävimmät investointikohdeluokat).
Oleellista on päästä Suomessa vihreän siirtymän ykkösvaiheesta seuraaviin vaiheisiin: parhaimmillaan teknologian rinnalle kehitetään SaaS (software as a service) -palveluja.
- Uusiutuva energia ja mineraalit
- Uusiutuvan energian ja mineraalien käyttö
- Edistyneet johdannaiset: muun muassa korkean katteen polttoaineet, vihreä teräs, akkujen valmistus, kasviproteiinit
- Sustainability as a service: esimerkiksi energianhallintaratkaisut, älykkäät elinkaariratkaisut (asumisen käytön vaiheessa), kiertotalouteen perustuva akkujen tuottaja ja tarjoaja
Missä kohtaa arvoketjua luodaan eniten arvoa: missä halutaan olla mukana?
Nykyliiketoiminnan stressitestaus: Onko liiketoiminta edelleen voittava, jos huomioidaan planetaariset rajat? Maapallon rajat ovat tulleet vastaan, ja ne on ylitettykin. On pysyttävä toimimaan näissä rajoissa: kehikko luo strategian raamit suomalaiselle teolliselle yritykselle.
Kiertotalouden tulisi olla strateginen kulmakivi monelle suomalaiselle yritykselle. Osa jo nojaakin tähän vahvasti. Kiertotalous mahdollistaa kasvua, kun esimerkiksi vaikkapa metsäteollisuudessa ja biopolttoaineissa neitseellisen biomassan käytön rajat ovat tulleet vastaan. Akkuteollisuudessa mineraalien riittävyys rajoittaa kasvua, EU-regulaatio edellyttää kierrätysosuutta ja kiertotalous tukee mineraalivarannoista saatavaa arvoa. Terästeollisuudessa pyritään hukan minimointiin, ja kiertotalous on tärkeä osa myös tekstiiliteollisuutta.
Peli voi muuttua täysin vihreässä siirtymässä – keinoja innovointiin
”Ei kannata, koska asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan” – vai kannattaako? Vihreä preemio voi realisoitua monessa muodossa: joskus halukkuus maksaa preemio on pidemmällä arvoketjussa.
Suomalaiset yritykset ovat keskittyneet viime vuosina tuoteparannuksiin merkittävien innovaatioiden sijaan.
On pystyttävä disruptiivisempaan tuotekehitykseen: nähdä, miten peli voi muuttua täysin vihreässä siirtymässä.
Keinoja disruptiivisemman innovaation kiihdyttämiseksi:
- Tuotekehityspanostusten lisääminen ja kriteerien päivittäminen
- Yhteistyö startup-ekosysteemin kanssa
- Yhteistyö arvoketjussa ja arvoketjujen yli
- Out-of-the-box -ajattelun mahdollistaminen
Voittaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on helpommin sanottu kuin tehty. Se on jatkuvaa tasapainottelua.
Huomioi nämä, kun lähdet toteuttamaan vastuullisuustransformaatiota
Lopuksi esitettiin lyhyesti vastuullisuustransformaation peruspilareita tukemaan johtoa vihreän kasvun saavuttamisessa. Näihin(kin) voi ja pyydettiin tutustumaan seikkaperäisemmin jäsenalueelle ladattavasta materiaalista. Materiaalissa esitellään vipuja vihreän kasvun saavuttamiseen.
- Vihreän kasvun vision, strategian ja tavoitetason määrittely: lupaus, miksi voitetaan
- Yrityksen ydintoiminnan transformointi kestäväksi: vastuullisuuden kääntäminen arvonluonniksi – uuden arvon ja vaikutusten luominen
- Uusien liiketoimintamallien ja lippulaivahankkeiden rakentaminen vastuullisuuden näkökulmasta
- Kasvun mahdollistaminen: data ja analytiikka, osaaminen ja organisaation rakentaminen ja kehittäminen, investoinnit, KPIt ja insentiivit, kumppanuudet ja ekosysteemit, kestävä markkinointi ja kommunikaatio tukemaan vihreän kasvun strategiaa
Herätys, mahdollisuuksia näköpiirissä! On uskallettava tehdä päätöksiä, varmistettava yhteinen tahtotila, haastettava ja palkittava oikein
Elorannan kommenttipuheenvuorossa heräteltiin hetkeen peilaamalla tilannetta vuosien ja vuosikymmenten takaiseen hallitustyöhön: miten silloin oli, miten on nyt.
On herättävä siihen, että vihreässä siirtymässä on oikeasti bisnesmahdollisuuksia. Tämän myötä lähdetään oikeasti liikkeelle, toivottavasti.
Jenkkifirmat ovat tajunneet tämän mahdollisuuden – siksi se on lähtenyt hyvin liikkeelle Yhdysvalloissa. Eurooppa on regulaatiosuurvalta, mutta kieltämällä, käskemällä, estämällä ja poistamalla ei innosteta yrityksiä.
Nykyään halutaan oikeasti hyvää muillekin kuin osakkeenomistajille ja pelastaa maailmaa. Ei nämä asiat aiemmin kiinnostaneet eikä asiakkaitakaan kiinnostanut.
Hallitustyön näkökulmasta on mietittävä, paljonko on aikaa tehdä, kuinka syvälle on mentävä ja mistä rahoitus. Jos puhutaan merkittävästä, disruptiivisesta (muutoksesta tai innovaatiosta), se tarkoittaa yli puolet liikevaihdosta tai voitosta.
On hyväksyttävä, että jotkut ideoista lentävät ja toiset eivät. Fail fast. Pitää uskaltaa tehdä päätöksiä.
Kokeilut vaativat rahoitusta. On huolehdittava oman pääoman riittävyydestä ja veloista nykybisnesten kanssa. Mitä myydään pois, että saadaan tase kuntoon, on myös yksi kysymys. Johdossa on oltava osaajia kartoittamaan tukimahdollisuuksia, sillä muutoin jää mahdollisuuksia käyttämättä.
Strategian merkitys korostuu murrosvaiheessa. Strategiaa tehdään siltä pohjalta, paljonko on aikaa ja mitä mahdollisuuksia on. Vihreä siirtymä tuo oikeasti disruptiivisia mahdollisuuksia. Maailmantilanne, esimerkiksi sota, tuo myös riskejä.
Suurin riski voi olla jättää uskomatta vihreään siirtymään ja jäädä mahdollisuuksista pois.
Se, missä bisneksessä ollaan ja missä ei, on aina hallituksen päätös. Ja vaatii pirusti rohkeutta tehdä päätös, mistä luovutaan ja missä ollaan.
Mitä valiokuntia meillä on – se on myös päätös.
Viimeisenä alignment: kun tehdään transformaatiota, on erittäin tärkeää, että se on yhteinen tahtotila riittävällä tasolla (johto, henkilöstö, hallitus).
Uusi tai uusittu strategia on myös pysyttävä kommunikoimaan ja viestimään. On laajasti ymmärrettävä, mihin ollaan pyrkimässä.
Voittava strategia vaatii hallitustyöltä paljon. On hankittava tietoa laajasti maailmalta ja maailmantrendeistä siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat meidän liiketoimintaan. On ymmärrettävä omat vahvuudet ja laadittava niiden pohjalta strategia.
Palkitseminen on tärkeä osa strategian onnistumista. Vaikka palkitsemiskonsultit voivat olla montaa mieltä, se voi olla kiinni myös yhdestä asiasta (eräässä yrityksessä), tonneista: paljonko tulee uusiutuvaa dieseliä tonneina.
On uskallettava haastaa toimintaa ja yrityksen perinteitä. On jatkuvasti arvioitava myös omaa osaamistaan.
Tilaisuuden esitysmateriaali on DIFin jäsenten katsottavissa ohessa. Pääsy materiaaliin edellyttää kirjautumisen.
