Covid-19-epidemiaan liittyvää sääntelyä
Yhdistys on tiedottanut aiheesta säännöllisissä uutiskirjeissään ja kevään sääntelykatsauksessa. Seuraavassa tiivistettynä tietoa vain keskeisimmistä yhdistyksemme toimialaan liittyvästä muuta kuin verotusta koskevasta sääntelystä:
- Keväällä hyväksytty laki väliaikaisesta poikkeamisesta mm osakeyhtiölaista ja yhdistyslaista ja 290/2020) antoi mahdollisuuden pitää yhteisöjen laissa määritellyt kokoukset riippumatta niiden normaalista aikataulusta viimeistään 30.9.2020. Pörssiyhtiöiden ja First North -listattujen yhtiöiden yhtiökokouksiin, osuuskuntien kokouksiin ja aatteellisten yhdistysten kokouksiin oli lain mukaan lisäksi mahdollista soveltaa erinäisiä tavallisesta poikkeavia osallistumis- ja päätösmenettelyjä.
- 10.2020 tuli voimaan samantapainen laki (677/2020, voimassa 30.6.2021 saakka), jossa jatkettiin poikkeavia osallistumis- ja päätösmenettelyjä, mutta ei enää säädetä poikkeuksia kokousten pitämisen määräaikoihin. Koska kokousten määräajat vaikuttavat myös tilintarkastuksen suorittamiseen ja tilinpäätöksen rekisteröinnin määräaikoihin, niiden osalta ei siis enää ole väliaikaisten poikkeamia normaaleista ajoista.
- Jälkimmäisen lain käsittelyn yhteydessä eduskunnan talousvaliokunta (TaVM 17/2020) toi esille tarpeen jatkossa pysyvästi mahdollistaa osakkeenomistajien ja jäsenten etäosallistuminen kestävillä tavoilla.
- Pörssiyhtiön yhtiökokouksessa sähköisesti äänestäneelle on 24.9.2020 sovellettavaksi tulleen säännöksen [OYL 5:23 a §] mukaan toimitettava sähköinen vahvistus äänten vastaanottamisesta. Yhtiökokouksen jälkeen pörssiyhtiön osakkeenomistajalle on kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta esitetystä pyynnöstä toimitettava vahvistus hänen äänensä asianmukaisesta kirjaamisesta ja laskemisesta, jollei kyseinen tieto jo ole osakkeenomistajan saatavilla. Nämä ovat osa osakkeenomistajan oikeudet -direktiivin muutokseen liittyneitä kesäkuussa 2019 annettuja säännöksiä, joista suurin osa tuli sovellettaviksi jo aiemmin.
- Keväällä säädettiin konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta 31.10.2020 saakka voimassa ollut laki, joka rajoitti velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Sillä haluttiin varmistaa, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet Covid-19-epidemian vuoksi vaikeuksiin. Erikseen ei kuitenkaan pitänyt tutkia vaikeuksien syytä. Tasavallan presidentti on 30.10.2020 vahvistanut lain, jolla väliaikaisen lain voimassaoloaikaa pidennetään 31.1.2021 saakka.
Korvaus kilpailukieltosopimuksesta
Kolmikantainen työryhmä on valmistellut lakimuutoksia, jotka laajentaisivat työnantajan velvollisuuden maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Lisäksi laissa säädettäisiin korvauksen maksamisajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa marraskuussa.
Lausuntokierros osakeyhtiölain ajantasaistamisesta
Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön vuonna 2019 osakeyhtiölain ajantasaistamisesta käynnistämänsä selvitys- ja tutkimushankkeen tuottamista selvityksistä. Selvitettävinä olivat yhtäältä kilpailukykytekijät ja toisaalta velkojiensuojaan liittyvät seikat. Yhdistys on aikeissa osallistua. Lausunnot on pyydetty antamaan viimeistään 13.12.2020. Hankkeiden tuottamien selvitysten perusteella mahdollisesti tehtävien toimien aikataulusta ei ole tietoa.
Verotus
Hallitus esityksen HE 136/2020 mukaan ulkomaille rekisteröityjä yhteisöjä voitaisiin jatkossa pitää yleisesti verovelvollisina Suomessa nykyisten kriteerien lisäksi myös sillä perusteella, että yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Tällöin ulkomainen yhteisö olisi verovelvollinen Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan. Esityksen mukaan siinä on pyritty löytämään yleisesti muotoiltu ja yleispätevä käsite johtopaikan sijainnille ja arvioinnille.
Hallituksen esityksen HE 73/2020 mukaan tuloverolakiin lisättäisiin säännökset listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskevaksi sääntelyksi. Henkilöstöön kuuluvan merkitessä osakeannissa työnantajanaan olevan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuisi vain siltä osin kuin merkintähinta alittaisi osakkeelle lasketun verotuksessa tunnetun ns. matemaattisen arvon eräin teknisin oikaisuin. Asia on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan 2.9.2020.
EU-hankkeita
Heinäkuussa voimaan tullut direktiivi (EU) 2019/1023 ylivelkaantuneen liiketoiminnan ennaltaehkäisevästä uudelleenjärjestelystä (Suomessa yrityssaneeraus) ja uuden mahdollisuuden antamista maksukyvyttömille yrittäjille rajaamalla näiden henkilökohtaista velkavastuuta (Suomessa velkajärjestely) on saatettava jäsenmaissa voimaan viimeistään heinäkuussa 2021. Oikeusministeriön asettamien valmistelutyöryhmien toimikaudet päättyvät 30.4.2021.
Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 27.11.2019 direktiivin, jolla muutetaan direktiiviä 2017/1132 helpottamaan rajat ylittäviä kotipaikan siirtoja, sulautumisia ja jakautumisia. Jäsenvaltioilla on kolme vuotta (11/2022) aikaa implementoida direktiivi. Suomen osalta hankkeen tarkempaa aikataulua linjataan syksyllä 2020.
EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä ns. whistleblowing-direktiivin (EU 2019/1937) edellyttämälle tasolle viimeistään 17. joulukuuta 2021. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kanavan kautta yritys ilmoittaa myös suoritetuista toimenpiteistä ilmoituksen tekijälle. Lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt OM:n työryhmässä, jonka määräaika on maaliskuun 2021 loppuun.
Muusta kuin taloudellisesta raportoinnista (Non-Financial Reporting) annetun direktiivin muutostarpeesta järjestettiin kuuleminen viime keväänä.
Vastuullisuutta koskevaan raportointiin eli Environment, Social and Governance (ESG) Reporting oli julkinen kuuleminen, jonka määräpäivä oli syyskuussa.
EU-parlamentissa on tehty aloite yritysten hallinnointia koskevasta EU:n sääntelykehyksestä. Sen tarkoituksena sanotaan olevan antaa yrityksille mahdollisuus keskittyä pitkän aikavälin kestävän arvon luomiseen lyhyen aikavälien hyötyjen sijaan ja yhdenmukaistaa yritysten, niiden omistajien, johtajien, sidosryhmien ja yhteiskunnan edut. Komissio julkaisi aiheesta ulkopuolisen laatiman selvityksen. Hankkeesta oli käynnissä julkinen kuuleminen, joka kesti 8.10.2020 saakka, ja DIF antoi asiasta kriittisen lausunnon. Seuraavan kuulemisen määräaika on 8.2.2021, ja DIF osallistuu myös siihen.