Policy-valiokunnan sääntelykatsaus 4/2021

Työelämän koronapassi

Sosiaali- ja terveysministeriössä on joulukuussa asetettu työelämän koronapassia tai vastaavaa vaihtoehtoa koskevan lainvalmisteluhankkeen (STM143:00/2021) työryhmä, jonka tavoitteena on löytää keino/keinoja entistä parempaan työpaikkojen turvallisuuden hallintaan, millä ehkäistään ja estetään altistumista covid-19 virukselle työssä.

Valmistelu yhteisöoikeudellisten kokousten pysyväksi muuttamiseksi

Oikeusministeriö asetti keväällä työryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä lainmuutoksiksi, joilla osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden ja osuuskuntien yhtiökokousten sekä edustajiston kokouksiin etäosallistumista helpotettaisiin pysyvästi. Ministeriön työryhmän mietinnöstä (2021:37) on käynnissä lausuntokierros. Uudistus tulisi voimaan mahdollisesti 1.7.2022. Yhdistys on osallistunut asian valmisteluun.

Kansalaistoiminnan kehittämishankkeen osana on ehdotuksia yhdistyslain uudistamisesta esimerkiksi kokousmenettelyjen osalta (yhteenveto OM 2021:30).

Korvaus kilpailukieltosopimuksesta

Hallitus esitti marraskuussa 2020 (HE 222/2020), että mm. työsopimuslakia muutettaisiin siten, että työnantajalla olisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Muutos (1018/2021) tulee voimaan 1.1.2022 alkaen.

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus

Yhteistoimintalaki uudistetaan kokonaisuudessaan, jos 30.9.2021 annettu hallituksen esitys (HE 159/2021) toteutuu. Tarkoituksena oli kehittää työpaikoille toimintakulttuuri, jossa työnantaja ja henkilöstö toimisivat yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottamalla samalla huomioon sekä yrityksen tai toimipaikan että työntekijöiden edut. Uudistus ehtinee voimaan tarkoitetusti 1.1.2022.

Ostotarjouskoodin uudistaminen

Arvopaperimarkkinayhdistys ry on käynnistänyt ostotarjouskoodin uudistuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022. Ostotarjouskoodi sisältää suositukset julkisissa ostotarjouksissa noudatettavista menettelyistä. Koodin uudistamisessa on tarkoitus ottaa huomioon sen voimaantulon (1.1.2014) jälkeen tapahtuneet sääntelyn (etenkin Market Abuse ja Shareholders’ rights) muutokset. Uudistuksesta on käynnissä lausuntokierros.

Verotus

Yritykset voivat jatkossa tehdä 150 prosentin suuruisen lisävähennyksen menoista, jotka liittyvät oman elinkeinotoiminnan tai maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisävähennys myönnetään tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, jota on tehty yhdessä tutkimusorganisaation kanssa. Laki tulee voimaan 1.1.2022 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Yritys voi tehdä lisävähennyksen 150 prosentin suuruisena 1.1.2022–31.12.2027. Vuoden 2021 loppuun asti lisävähennys on 50 prosentin suuruinen.

EU-hankkeita

Vuonna 2019 annettiin direktiivi, jolla muutetaan direktiiviä 2017/1132 helpottamaan rajat ylittäviä kotipaikan siirtoja, sulautumisia ja jakautumisia. Jäsenvaltioilla on vuoden 2023 tammikuuhun aikaa implementoida muutokset. Suomessa oikeusministeriö on huhtikuussa 2021 asettanut asiaa valmistelemaan työryhmän, jonka määräaika loppuu 31.3.2022. Direktiivi on pantava täytäntöön viimeistään 31.1.2023.

EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä ns. whistleblowing-direktiivin (EU 2019/1937) edellyttämälle tasolle viimeistään 17. joulukuuta 2021. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kanavan kautta yritys ilmoittaa myös suoritetuista toimenpiteistä ilmoituksen tekijälle. Eduskunnalle asia siirtyy vasta keväällä.

Euroopan parlamentti hyväksyi 11. marraskuuta neuvoston kanssa aikaansaadun alustavan sopimuksen, jonka mukaan useammassa kuin yhdessä maassa toimivien, vuosiliikevaihdoltaan yli 750 miljoonan euron yritysten on ilmoitettava liikevoittonsa, maksamansa yhtiövero ja työntekijöidensä lukumäärä kussakin jäsenmaassa edelliseltä tilivuodelta. Yritysten on julkistettava vastaavat tiedot myös eräistä ETA:n ulkopuolisista maista: esimerkiksi maista, jotka ovat veroasioissa yhteistyöhaluttomia sekä maista, jotka eivät täytä kaikkia standardeja mutta ovat sitoutuneet uudistuksiin. EU:lla on yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelo, johon sisältyvät näiden molempien ryhmien maat ja jota se päivittää säännöllisesti. Direktiivi ei ole vielä voimassa, mutta se tulee ilmeisesti saatettavaksi jäsenmaissa voimaan kesäkuussa 2023.

Lisätietoa tässä katsauksessa mainituista hankkeista sekä muista sääntelyhakkeista löytyy aikaisemmin julkaistuista Policy-valiokunnan sääntelykatsauksista.