Rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano
31.1.2023 tuli voimaan useita osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muutoksia (HE 146/2022), joilla pantiin
täytäntöön direktiivi rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä (EU 2017/1132). PRH:lle annettiin myös
uudenlainen ennakollisen valvonnan tehtävä. Muutoksia tuli työntekijöiden aseman turvaamiseksi
yhtiöiden rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä sekä vakuutus- ja rahoitusalan sääntelyyn. Yhdistys on
osallistunut asian valmisteluun.
Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano
1.1.2023 tuli voimaan laki Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden
suojelusta. Sillä pantiin täytäntöön ns. Whistleblower-direktiivi (EU 2019/1937), jonka tavoitteena on
suojata väärinkäytösten ilmoittajia, jotka työnsä yhteydessä huomaavat EU:n tai kansallisten
sääntöjen rikkomisia. Laki on laaja yleislaki: se kattaa esimerkiksi rikkomukset julkisissa hankinnoissa,
rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa ja kuluttajansuojassa.
Vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on pääsääntöisesti
velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava. Alle 250 työntekijän yrityksille siirtymäaikaa on
17.12.2023 saakka.
Uusi kaupparekisterilaki
Uusi kaupparekisterilaki tulee voimaan 1.6.2023 (voimaantulo osaksi porrastettu vuosille 2025-26).
Uutta on mm. osakeyhtiöiden ja osuuskuntien velvollisuus tarkistaa kaupparekisteriin merkityt
tietonsa vuosittain. Rahanpesun estämiseen liittyvä edunsaajatietojen ilmoittamisen laiminlyönti voi
johtaa yrityksen poistamiseen rekisteristä. Sähköinen ilmoittaminen tulee monin osin pakolliseksi.
Pakotteet osaksi rahanpesulakia
Lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta annettuun lakiin (ns. rahanpesulaki) merkittävä
muutos on pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamisen ottaminen osaksi rahanpesulain
sääntelyä valvontoineen ja seuraamuksineen niiden osalta, jotka ovat rahanpesulain mukaisia
ilmoitusvelvollisia. Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön määritelmä kattaa nyt johdon jäsenet myös
valtion enemmistöomisteisissa yrityksissä.
Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi – CSRD
Kestävyysraportointidirektiivi (EU 2022/2464, Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli
voimaan 5.1.2023, ja sitä aletaan soveltaa yhtiöiden tyypin mukaan porrastetusti vuosien 2024, 2025
ja 2026 tammikuusta alkaen.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt toukokuun alussa päättyvän lausuntokierroksen
hallituksen esitysluonnoksesta. Tarkoituksena on saattaa CSRD voimaan täydentämällä ensisijaisesti
kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia. Yhdistys on osallistumassa lausuntokierrokseen.
Yritysvastuu
Yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvollisuutta (Corporate Sustainability Due
Diligence) koskevan sääntelyn valmistelu jatkuu EU:ssa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle
marraskuussa 2022 U-jatkokirjelmän (35/2002). DIF ja ecoDa ovat osallistuneet asiaa koskeviin
konsultaatioihin.
Sukupuolikiintiödirektiivi
EU:ssa hyväksyttiin marraskuussa 2022 direktiivi pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten
sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (EU2022/2381).
Direktiivi edellyttää pörssiyhtiöiden saavuttavan 30.6.2026 mennessä toisen seuraavista tavoitteista:
aliedustetun sukupuolen edustajilla tulee olla a) vähintään 40 % hallituksen toimivaan johtoon
kuulumattomista jäsenistä taikka b) vähintään 33 prosenttia kaikista jäsenistä. Yhdistys on antanut
lausunnon oikeusministeriön hankkeesta järjestämään kuulemiseen huhtikuussa.
Lisätietoa tässä katsauksessa mainituista hankkeista sekä muista sääntelyhankkeista löytyy aikaisemmin julkaistuista Policy-valiokunnan sääntelykatsauksista.