Poikkeaako työskentely pörssiyhtiön, valtio-omisteisen yhtiön, perheyhtiön tai kansalaisjärjestön hallituksessa toisistaan? Yhtäläisyyksiä on itse asiassa paljon enemmän kuin eroja.
Hallitusten monimuotoisuus yhdistetään usein ensisijaisesti sukupuolikiintiöihin. Monimuotoisuus koostuu kuitenkin huomattavasti monipuolisemmista tekijöistä kuten kokemus- ja koulutustaustasta, eri ikäryhmistä ja kansallisuuksista.
Hallituksessa tarvitaan oman toimialan osaamista. Jos sitä kuitenkin painotetaan liikaa, muodostuu helposti liian yksimielinen joukkue. Riskinä tässä olen nähnyt sekä hallituksen ja johdon roolien sekoittumisen että kyvyttömyyden kyseenalaistaa asioita. Joukossa tarvitaan myös niitä, jotka esittävät tyhmiä kysymyksiä.
Toinen toimivan hallitustyöskentelyn perusta on hyvä yhteishenki. Jäsenten on kyettävä kuuntelemaan toisiaan. On tärkeää, ettei hallitukseen muodostu ”kahden kerroksen väkeä”. Mikäli päätöksiä valmistellaan kabineteissa, hallituksen rooli muuttuu päätöksentekijästä kumileimasimeksi. Myös yksittäisen jäsenen kyky kantaa henkilökohtainen vastuu päätöksistä vaikeutuu.
Hallituksen tärkein tehtävä on valita yhtiölle kyvykäs toimitusjohtaja. Kun tässä onnistutaan, on johdolle annettava työrauha. Hallituksen ja toimitusjohtajan välillä on kuitenkin oltava vahva luottamus, onhan hallitus aina johdolta saamiensa tietojen varassa.
Hallituksen on syytä vaatia päätösesitysten tueksi riski- ja herkkyysanalyyseja ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Niiden pohjalta hallitus voi tarvittaessa haastaa toimivan johdon näkemyksiä.
Hallitustyö vaatii jatkuvaa uudistumista. Se tarkoittaa sekä kehityskohteiden identifiointia että yhtiön strategisiin prioriteetteihin tarvittavan osaamisen säännöllistä arviointia. Vuosittain tehtävät itsearvioinnit, tavoitekeskustelut ja epäviralliset ajatustenvaihdot ovat tässä tärkeitä työvälineitä.
Pieni jännite hallituksen kokouksissa on suorastaan välttämätöntä
Monessa yhtiössä käytetty toimikausien maksimimäärä on hyvä tapa varmistaa, ettei hallituksesta muodostu liian homogeeninen yhteisö.
Professori Didier Cossin IMD-instituutista uskoo, että pieni jännite hallituksen kokouksissa on suorastaan välttämätöntä. Ilmapiiri, joka rohkaisee avoimeen keskusteluun ja eriävien näkemysten esiin tuomiseen saa hallituksen monimuotoisuudesta irti kaiken potentiaalin.
Hallitustyö on muuttunut entistä vaativammaksi ja edellyttää riittävää ajankäyttöä, toimintaympäristön seuraamista sekä hyvää valmistautumista kokouksiin. Hallitusjäsenyys ei enää ole hyvä veli -verkoston avulla avautuva kunniavirka, joskin niitäkin esimerkkejä vielä löytyy.
Parhaissa hallituksissa olemme peräpeiliin katsomisen sijaan kyenneet keskittymään tulevaisuuteen liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Skenaariotyöskentely on hyvä apuväline markkinoilla tapahtuvien disruptioiden ennakoinnissa. Hallitus vastaa strategiasta ja sen on ymmärrettävä, kuinka uudet megatrendit kuten tekoäly, teollinen internet tai siirtyminen kiertotalouteen vaikuttavat yhtiöön.
Hallituksen toimintakyky ei riipu siitä, onko kyseessä pörssilistattu yhtiö, perheyhtiö, valtio-omisteinen yhtiö vai kansalaisjärjestö. Kaikissa niissä vaaditaan kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa asioita. Huumoriakaan ei pidä unohtaa!
Kirjoitus on alun perin julkaistu Mandatumin Life Magazinen numerossa Kevät-Kesä 2018.
