Moni hallitus joutuu pian raportoimaan monimuotoisuusperiaatteistaan osakkeenomistajille. Mikäli monimuotoisuuspolitiikkaa ei ole, sen puuttumiseen on oltava hyvät selitykset.
Euroopan Komission kesäkuun lopussa julkaisema ei-taloudellisen tuloksen raportointia koskeva ohje käsittelee myös hallituksen monimuotoisuuspolitiikan raportointia. Siinä tulee ottaa huomioon ainakin hallituksen jäsenten ikä, sukupuoli, koulutus ja ammatillinen tausta. Yrityksestä ja sen maantieteellisen toiminta-alueesta riippuen tulee ottaa huomioon myös kansainvälinen kokemus, toimiala- ja vastuullisuusosaaminen ja esimerkiksi jäsenten sosioekonominen tausta.
Toimialan ja markkina-alueen lisäksi parhaan hallituskokoonpanon löytymiseen vaikuttavat myös yrityksen kehitysvaihe ja ulkoinen toimintaympäristö.
Siis nuoren innovatiivisen start upin hallitukseen ennakkoluulottomia somenatiiveja ja maailmanluokan etabloituneen markkinajohtajan hallitukseen sikaria kokoushuoneissa jo vuosikymmeniä tuprutelleita herroja? Vai päinvastoin?
Ei kumminkaan päin. Ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta tarvitaan kaikissa hallituksissa eikä sopiva annos kokemusta ole koskaan pahasta.
Kokemusta tulisi kuitenkin olla monenlaista. Esimerkiksi vähittäiskaupassa ja kuluttajabisneksessä johdon kokemus menneen maailman liiketoimintamalleista voi kääntyä yrityksen menestystä vastaan. Kokeneen hallitusjäsenen voi olla mahdotonta ennakoida muutoksia asiakaskunnan käyttäytymisessä, jos ei itse ole ostanut verkosta kuin lentolippuja ja jakamistalous tuo mieleen 1970-luvun hippikommuunit.
Yksipuolinen kokemus menneen maailman liiketoimintamalleista voi kääntyä yrityksen menestystä vastaan.
Kuinka innovatiivinen ja ajan hermolla voi olla hallitus, jonka kokoonpano on vuosia perustunut yhteiseen harrastukseen, yhteiseen opinahjoon tai jaettuihin armeijakokemuksiin? Aika monen yrityksen hallitus on kuitenkin totuttu muodostamaan näistä lähtökohdista.
Osakkeenomistajatkaan tuskin kauan uskovat, että heidän rahojaan hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla porukassa, jonka jäsenistä kukaan ei uskalla kyseenalaistaa perinteisiä toimintamalleja.
Luonnollisesti hallituksessa tulee olla myös talouden, rahoituksen ja yritysmaailman lainalaisuuksien tuntemusta. Tätä monet maailmanvalloitukseen tähyävät uudet yritykset osaavatkin jo hakea. Toisin päin aktiivisuus saisi olla suurempaa.
Hyvin yhteenhitsautunut hallitus on voimavara erityisesti kriisitilanteissa, mutta silloinkin sen jäsenten on pystyttävä haastamaan toisensa ja yrityksen johto ilman pelkoa henkilökohtaisista seuraamuksista.
Kuten kaikki hallitustyössä mukana olevat tietävät, vaatimukset osaamiselle kasvavat koko ajan. Johdon tekemien esitysten hyväksyminen tai hylkääminen ei riitä, vaan johtoa on osattava sparrata ja strategiaan on osattava ottaa kantaa perustellusti. Kukaan meistä ei osaa kaikkea. Siksi hallituksen kokoonpanon on oltava monipuolinen.
