Johto tarvitsee työrauhan valtionyhtiöissäkin

Päivänpolitiikan tekeminen omistajaohjauksella sekoittaa toimielinten lakisääteisiä rooleja ja vaikeuttaa yritysten menestyksellistä toimintaa.

Suomen valtiolla on mittava, yli 30 miljardin euron arvoinen yhtiö­omistus, jonka tuotoilla rahoitetaan merkittävästi julkistaloutta. Yhtiöiden menestyksekkään ja tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhtiöiden johtamisessa noudatetaan lakia ja hyvää hallinnointia.

Kun julkisomisteisissa yhtiöissä on kyse meidän kaikkien omaisuudesta, osakeyhtiölain ja hyvän hallinnoinnin periaatteiden noudattaminen on erityisen tärkeää. Pohjoismaisen hallintomallin vahvuutena pidetään selkeää toimivallan jakoa yhtiön eri toimielinten kesken.

Osakeyhtiölaissa säädetään toimivallan jaosta. Toimielinten lakisääteisiä rooleja ja tehtäviä tulisi noudattaa jo vastuukysymysten vuoksi. Jos toimivallan jakoa ei noudateta, yhtiön johtaminen vaikeutuu ja päätöksenteosta voi tulla epäjohdonmukaista.

Päätösten pitää perustua huolel­liseen valmisteluun ja analyysiin. Päivänpolitiikan tekeminen omistajaohjauksella hankaloittaa pitkällä aikavälillä yrityksen taloudellista menestystä, jota yritys tarvitsee voidakseen työllistää, maksaa veroja, investoida ja kasvaa.

Valtion omistajaohjaus näyttää ajautuvan ongelmiin jokaisella hallituskaudella. Poliitikot eivät malta jättää valtion yhtiöomistusta päivänpolitiikan ulkopuolelle. Asiaa ei auta, että media on innokkaasti nostanut tapauksia tikun nokkaan ja henkilöinyt keskustelun yksittäisiin toimitusjohtajiin.

Tempoileva omistajapolitiikka on riskialtista, sillä yhtiöomistuksen tuotoilla rahoitetaan merkittävästi julkisia palveluita. Vuonna 2018 valtio rahoitti menojaan yhtiöomistuksista saamallaan muhkealla 2,5 miljardin potilla, joka koostui osingoista ja yritysmyynneistä.

Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestön vanheneminen tarkoittavat, että osinkoja tarvitaan jatkossakin. Osinkoja voidaan jakaa vain, jos valtio-omisteiset yhtiöt tuottavat voittoja. Toki yhtiöiden myynnilläkin voidaan paikata valtiontaloutta, mutta myyntirahat ovat käytettävissä vain kerran. Menestyvän yhtiön osingot tuovat jatkuvat tulovirtaa.

Osa valtio-omisteisista yhtiöistä toimii avoimilla markkinoilla. Valtio tarvitsee tuottoja, ja osakeyhtiö­lakikin määrittää yhtiön toiminnan tarkoitukseksi voiton tuottamisen pitkällä aikavälillä. Voiton tuottaminen on vaikeaa, jos omistaja asettaa toiminnalle ehtoja, jotka johtavat raskaampaan kulurakenteeseen kuin kilpailijoilla.

Valtio-omistajan pitäisi laatia jokaiselle yhtiölleen selkeät omistajapoliittiset tavoitteet, joihin valtioneuvoston tulee myös sitoutua. Suuntaa ei pitäisi muuttaa edes silloin, kuin linja joutuu julkisuudessa vastatuuleen.

Omistajaohjauksessa on pitäydyttävä lakisääteisessä toimivallan jaossa. Osakeyhtiölain mukaan hallitus tekee yhtiön isot päätökset. Osakkeenomistajat eivät päätä yhtiön asioista julkisin ilmoituksin tai vaatimuksin vaan käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Omistaja toki kertoo odotuksensa ja näkemyksensä yhtiölle, mutta yhtiön toimielimet vastaavat päätöksenteosta. Yhtiön johdolla on henkilökohtainen vastuu siitä, että johto huolellisesti toimien edistää yhtiön etua.

Tempoileva politiikka ja media­kohujen henkilöityminen vaikeuttavat hyvien johtajien rekrytoimista ja pysymistä valtionyhtiöissä. Pätevimmillä ihmisillä on valinnan­varaa, ja erityisesti puheenjohtajien löytäminen saattaa vaikeutua, jos tilanne ei selkeydy.

Hallituspalkkiotkin ovat varsin maltillisia, eivätkä palkkiot ole juuri nousseet vuosikausiin, vaikka omistaja-arvo olisi kasvanut merkittävästi.

Ensi kevään yhtiökokouksista lukien EU-direktiiviin perustuva laki velvoittaa pörssiyhtiöt laatimaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle palkitsemispolitiikan, joka esitetään yhtiökokoukselle. Uudistuksen jälkeenkään yhtiökokous tai osakkeenomistajat eivät päätä toimitusjohtajan palkitsemisesta. Asiasta päättää yhä hallitus, yhtiökokoukselle esitetyn palkitsemispolitiikan puitteissa.

Palkitsemisen mittarit tulee asettaa niin, että ne edistävät yhtiön menestystä pitkällä aikavälillä. Heikosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkaa. Johdon oikeaan osuva palkitseminen on kaikkien etu, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu menestyviin yrityksiin.

Leena Linnainmaa ja Kirsi Komi

Linnainmaa on pääsihteeri ja Komi puheenjohtaja Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry:ssä.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 18.9.2019.

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments