Kädet saveen! Hallituksen jäsenyys on muutakin kuin luottamustehtävä

Ollakseen yhtiölle hyödyksi hallituksen jäsenen tulee antaa osaamisensa lisäksi myös aikaa. Siksi hallituspalkkioita ei voi nähdä kuluna, vaan investointina.

Pian alkaa yhtiökokouskausi ja osakeyhtiöiden hallituksiin valitaan uusia jäseniä. Valinnan kriteereissä on korostettu monipuolista osaamista ja viime aikoina myös muunlaista diversiteettiä. Hallituksissa tulisi olla eri ikäisiä, molempia sukupuolia ja eri kansallisuuksia. Kaikki ovat hyviä tavoitteita, jotka mielestäni vievät hallitustyöskentelyä oikeaan suuntaan.

Jäsenyys hallituksessa on kuitenkin aina koettu luottamustehtävänä, johon omistajat valitsevat henkilöt katsomaan yhtiön ja omistajan edun perään. Ei työtehtävänä, johon tulisi panostaa osaamisen lisäksi myös merkittävästi aikaa. Tähän pitää saada muutos!

Viime aikoina on onneksi herätty keskustelemaan aktiivisesta hallitustyöskentelystä, esimerkiksi Risto Siilasmaan ja Jorma Elorannan mainioiden kirjojen innoittamana. Esille on noussut hallituksen jäsenten velvollisuus tehdä paljon enemmän kuin tutustua kokouksen esityslistaan ja materiaaleihin sekä antaa kokouksissa osaamistaan.

Kuinka monta päivää voit antaa?

Toimin tällä hetkellä yhden julkisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toisen hallituksen jäsenenä. Molemmat ovat osaavia hallituksia, joista toisen kokoonpanoon olen pystynyt vaikuttamaankin. Sen lisäksi olen toiminut usean muun julkisen tai yksityisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä. Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että ollakseen roolissaan yhtiölle hyödyksi hallituksen jäsenet tarvitsevat yhtä asiaa: aikaa.

Hallituksen jäsenillä on tyypillisesti vain pintapuolinen tuntemus yhtiön liiketoimintaan. Pelkästään uuden hallitusjäsenen briiffillä ja kokousaineistoihin perehtymällä ei pysty muodostamaan kokonaiskuvaa toimialan tilanteesta ja yhtiön strategisista mahdollisuuksista. Hallitus jääkin usein toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan armoille.

Kun nimitystoimikunnat rekrytoivat uusia hallituksen jäseniä, yhden heille esitettävän kysymyksen tulisikin olla: ”Kuinka paljon olet valmis antamaan aikaa hallitustyölle?” Vastauksen tulisi olla vähintään 20 päivää vuodessa

Kovemmat vaatimukset hallitukselle

Suomalaisissa yhtiöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa, hallituksen kokoukset ovat hyvin valmisteltuja ja jäsenet ovat perehtyneet kokousmateriaaleihin. Siihen se yleensä jääkin.

Hallitukselta tulisi vaatia enemmän – ja hallituksen tulisi vaatia itseltään enemmän. Hallitus voisi olla mukana yhtiön strategian laatimisessa, osallistua yhtiön johdon kanssa tärkeimpien asiakkaiden tapaamisiin, tavata johtoryhmän edustajia kokousten ulkopuolella ja perehtyä toimialan kehitykseen hallitusmateriaalien ulkopuolella.

Hallituksiin tulee valita omilla aivoillaan ajattelevia jäseniä

Näin hallitusrooli muuttuisi aktiiviseksi hallitustyöksi, johon toki kuuluisi edelleen luottamus osakkeenomistajilta, mutta jossa hallitukselta edellytettäisiin myös kädet savessa marinoituja tunteja yhtiön menestyksen varmistamiseksi.

Hallituspalkkio on investointi

Mikä on muutoksen esteenä? Osittain perinne. Oletusarvona on, että hallitus kuuntelee esitykset, keskustelee ja päättää. Jotta keskustelu toisi lisäarvoa ja päätökset olisivat hyviä, jaetun hallitusmateriaalin lisäksi vaaditaan tietoa, kokemusta ja ymmärrystä. Päätökset edellyttävät henkilökohtaista näkemystä jokaiselta hallituksen jäseneltä, ei vain puheenjohtajalta.

Jotta tähän päästään, nimitysvaliokuntien ja hallituksen puheenjohtajien tulee valita hallituksiin omilla aivoillaan ajattelevia jäseniä.

Toinen este on raha. Hallituksen jäsenyydestä tulisi maksaa enemmän. Jos vaatimuksia lisätään, myös palkkion tulisi olla suurempi. Taloudellinen rasite yhtiölle olisi suurempi, mutta niin olisi myös hyöty. Hyvä uusi hallituksen jäsen on yhtiölle yksi parhaista investoinneista. Kysykää vaikka Nokialta.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehden verkkosivuilla 6.2.2019.

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
3 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat suosituin
Inline Feedbacks
View all comments
Antti Pikkusaari
Antti Pikkusaari
2 vuotta sitten

Hieno kirjoitus, jonka esille nostamiin pääkohtiin voin täydestä sydämestä yhtyä. Itse olen hahmotellut asetelmaa yhden kiteyttävän kysymyksen kautta: Strateginen Hallitus, missä olet?

Kymmenen vuoden intensiivinen kosketuspinta suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on herättänyt kysymyksen: Mikä on hallitustyön liiketoiminnallinen arvo? Mitä se voisi olla? Missä on Strateginen Hallitus?

Sellainen, joka määrittelee itsensä liiketoiminnan uudistamisen moottoriksi. Joka kehittää määrätietoisesti omaa toimintaansa uudistajan suuntaan? Joka on proaktiivinen aloitteiden tekijä muiden työstämien selvitysten reaktiivisen siunaajan sijaan?

Sellainen, joka on hands-on strategiassa? Joka pyrkii aktiivisesti tunnistamaan strategiset optiot ja vaihtoehdot sen sijaan, että delegoi asian toimitusjohtajalle ja operatiivisten kiireiden kanssa kamppailevalle johtoryhmälle?

Sellainen, joka kykenee horisontaaliin ajatteluun, jonka avulla tunnistetaan kaikki vaihtoehdot niiden kaikkein ilmeisimpien analysoimisen lisäksi? Joka tunnistaa toimintaympäristön muutokset ja osaa tulkita niiden liiketoiminnallisen merkityksen?

Sellainen, joka haarukoi digitaalista murrosta etsimällä aktiivisesti liiketoiminnasta ja sen tilannetekijöistä johdettuja kysymyksiä, joihin vastaaminen auttaa ymmärtämään murroksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja riskejä – ja samalla poistamaan strategiseen päätöksentekoon kytkeytyvää epävarmuutta?

Sellainen, joka hahmottaa strategisen joustavuuden taloudelliset reunaehdot, mutta pyrkii yhdessä omistajien kanssa siirtämään noita reunoja ja laventamaan horisonttia? Joka keskittyy mentaalisen joustavuuden lisäämiseen rajoitusten osoittamisen sijaan?

Sellainen, joka luo maksimaalisen lisäarvon liiketoiminnalle?

Ainomaija Haarla
Ainomaija Haarla
2 vuotta sitten

Kiitän Päivi Marttilaa ajankohtaisen aiheen kommentoinnista. Vaikka hallituksen jäsenyys luokitellaan luottamustehtäväksi niin tosiasiassa se on hyvin vastuullista työtä! Hallituksen jäsenellä on juridinen henkilökohtainen vastuu.

Haluan ottaa esille kaksi seikkaa, mitä ei kirjoituksessa liiammin kommentoitu: hallituksen puheenjohtajan rooli ja hallituksen jäsenen henkilökohtainen valinta ajankäyttöönsä liittyen. Hallituksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli hallituksen työskentelykulttuurin luomisessa, mihin myös ajankäyttö liittyy. Kokemukseni mukaan hallitustyössä ei etukäteen voi tarkkaan arvioida ko. työhön tarvittavaa aikaa. Jos joustavuutta ajankäytön suhteen ei ole niin silloin on paras kieltäytyä ottamasta vastaan tällaista työtä. Kysymys on loppujen lopuksi siitä kuinka paljon aikaa hallituksen jäsen on valmis käyttämään yrityksen hyväksi välttämättömän hallituksen kokousten ja mahdollisen valiokuntatyöskentelyn lisäksi. Globaalisti toimivassa, uudistuvassa yrityksessä 20 päivää vaikuttaa vähäiseltä.

Hallituksen jäsenet, erityisesti kansainväliset, eivät suostu kokemukseni mukaan jäämään toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan armoille perehtyessään yrityksen liiketoimintaan toisin kuin kirjoituksessa todetaan. He vaativat kunnon henkilökohtaisen perehdytyksen.

Olen toiminut Suomessa large, mid ja small cap yritysten hallituksissa, sekä startupeissa ja kasvuyrityksissä hallituksen puheenjohtajana. Erityisesti startupeissa mutta myös kasvuyrityksissä kyseessä ei ole luottamustehtävä vaan hallituksen jäsenet tekevät usein töitä ”kädet savessa”, kiinnostuneina ja motivoituneina, hallituksen puheenjohtaja tarvittaessa 24/7.

Omakohtaisena esimerkkinä voin kertoa, että toimin Neste Oilin (nyk. Neste) hallituksessa >10v sitten. Yritys lähetti minut yhtenä ensimmäisistä hallituksen bioalan asiantuntijoista maailmalle, silmiksi ja korviksi eri tilaisuuksiin. Uskoakseni lopputulos oli yritykselle hyödyllinen ja luonnollisesti itselleni ammatillisestikin erittäin kiinnostava. Tuollaisessa tehtävässä ei tunteja lasketa. Olen kirjoittajan kanssa erimieltä siitä, että ”hallituksen jäsenillä on tyypillisesti vain pintapuolinen tuntemus yhtiön liiketoimintaan.” Vastuullisella hallituksen jäsenellä ei mielestäni ole varaa tällaiseen.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että hallituspalkkio on investointi. Taso Suomessa on jäänyt perin vaatimattomaksi. Hallituksen jäsenenä kasvatat yrityksen arvoa osaamisesi kautta ja parhaimmillaan investointi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tämä tietenkin edellyttää, että nimitysvaliokunta tai vastaava käyttää aikaa strategian toteuttamisen kannalta sopivien hallitusjäsenten tunnistamiseen ja että työskentelykulttuuri luodaan puheenjohtajan johdolla sellaiseksi, että kaikki antavat parastaan.

Aktiivinen hallitustyö kunniaan!

Ainomaija Haarla, TkT, MBA, Hallitusammattilaisten (DIF) jäsen Hallitusammattilainen, neuvonantaja, sijoittaja

Päivi Marttila
Päivi Marttila
2 vuotta sitten

Kiitos mielenkiintoisista kommenteista! Hallituksen puheenjohtajan työ onkin jo toinen luku. Mielestäni hpj:n vaatimustaso ja työmäärä on moninkertainen verrattuna hallitusjäsenen panokseen. Lisäksi puheenjohtaja luo koko hallituksen hengen.