Keskustelussa omistajan roolista yhtiössä puhutaan usein yhtiön edusta ja omistajien edusta niin kuin nämä olisivat eri asioita. Mitä enemmän olen saanut tutustua eri liiketoimintoihin ja eri yhtiömuotoihin, sitä selkeämmin olen päätynyt siihen, että tämä ajatus perustuu väärinkäsitykseen. Yhtiö on itse asiassa yhtä kuin omistajien muodostama kollektiivi. Yhtiö päättää sitä, mitä varten se on olemassa ja valitsee itselleen sopivan yhtiömuodon, joka Suomessa on yleisimmin osakeyhtiö.
Suomessa monet hallituskäytännöt ovat lähtöisin pörssimaailmasta, jossa omistus on pirstaloitunutta. Osakkeet ovat jatkuvan kaupanteon kohteena. Omistajien tai sijoittajien keskinäistä keskustelua ja niiden mahdollisuuksia vuorovaikutukseen yrityksen hallituksen kanssa on vahvasti rajoitettu lainsäädännön voimin.
Tällaisessa ympäristössä omistajien, myös pitkäaikaisten ankkuriomistajien, on vaikea luoda yhteistä näkemystä yhtiön toivotusta kehityssuunnasta, jolloin tähän liittyvä vastuu ja valta on käytännössä siirtynyt kokonaan yhtiöiden hallituksille. Näin on syntynyt laajalle levinnyt käsitys, että osakeyhtiön hallitus tietää aina parhaiten mikä on yhtiön etu. Listaamattomissa yrityksissä tämä voi johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin, esimerkiksi niin, että hallitus unohtaa tiedustella omistajilta, miten he näkevät yhtiön tarkoituksen. Halutaanko esimerkiksi ensisijaisesti kehittää pitkäjänteisesti vai haetaanko pikavoittoja?
Kun omistajien määrä on rajallinen, omistajat voivat muodostaa yhteisen käsityksen yhtiön edusta, eli siitä, miltä yhteinen hyvä näyttää. Kirkas käsitys tästä helpottaa hallituksen jäsenten hakua. Yhtiökokouksen valitsema hallitus voi näin alusta alkaen toimia tietoisena siitä, miten omistajat näkevät yhtiön edun. Hallituksen ei tarvitse näissä tapauksissa oma-aloitteisesti muodostaa omaa käsitystä yhtiön edusta.
Useimmissa yrityksissä ja tilanteissa yhtiön harjoittaman liiketoiminnan etu ja omistajakollektiivin etu ovat hyvin yhteneväiset. On kuitenkin myös täysin mahdollista, yrityksessä kuin yrityksessä, että liiketoiminnan ja omistajakollektiivin intressit lähtevät erkaantumaan.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa yhtiön liiketoiminnan olemus voi muuttua hyvinkin nopeasti. Uusi tilanne voi edellyttää syvällistä pohdintaa siitä onko yhtiön omistama liiketoiminta enää omistajakollektiivin kannalta sellaista, jossa halutaan olla mukana. Jos vastaus on ei, yhtiön etu voi hyvinkin olla liiketoiminnan myyminen.
Omistajakollektiivissa voi myös tapahtua asioita, joiden seurauksena sen kyky toimia liiketoiminnan hyvänä omistajana heikkenee. Jos vaikuttaa siltä, että uusi tilanne on krooninen, liiketoiminnan etu saattaa hyvinkin olla olemassa olevan omistajakollektiivin vaihto toiseen. Vanha omistajakollektiivi korvautuu uudella. Liiketoiminta siirtyy uuteen yhtiöön.
Vastavuoroinen keskustelu yhtiön omistajien ja hallituksen välillä on arvokasta ja se luo lisäarvoa etenkin suuria linjauksia päätettäessä. Käytännössä on paljonkin tilanteita, missä on viisasta tarkastella vaihtoehtoisia strategioita toisaalta liiketoiminnan edun kautta ja toisaalta omistajien muodostaman kollektiivin edun (eli yhtiön edun) kautta. Keskustelun kautta on mahdollista tehdä sellaiset valinnat, joissa kummatkin huomioidaan riittävässä määrin niin, että liiketoiminta kehittyy suuntaan, joka omistajakollektiivin kannalta on hyvä, yhtiön edun mukainen. Joskus avain hyvään ratkaisuun voi löytyä liiketoimintasalkun muutoksista, joskus omistajakollektiivin kokoonpanon muutoksista.
Jos hallituksen ja omistajien välistä keskustelua ei käydä riittävästi, hallitus saattaa aivan turhaan joutua hankaliin tilanteisiin. Se saattaa esimerkiksi esittää mielestään oikein hyvän investoinnin omistajille, mutta törmää odottamatta esteeseen, kun osoittautuu, että investointi ei vastaakaan omistajien käsitystä yhtiön edusta. Omistajien käsitys yhtiön edusta on voinut huomaamatta muuttua niin, etteivät suuret investoinnit vanhaan liiketoimintaan enää tunnu viisailta, vaan omistajat näkisivät mieluummin vanhaan liiketoimintaan sidottujen varojen kotiuttamista ja sijoittamista uuteen, pitkässä juoksussa lupaavampaan toimintaan.
Yhtiön liiketoiminnan edun ja yhtiön edun välisistä ristiriitatilanteista ja niihin sovellettavista ratkaisumekanismeista keskustellaan Suomessa aivan liian vähän. Tämä saattaa hyvinkin johtua siitä, että yhtiön (omistajien muodostaman kollektiivin) ja sen omistaman liiketoiminnan etujen välistä ristiriitaa ei ole osattu ilmiönä tunnistaa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Boardmanin blogissa 11.4.2018.
Tämä blogi on erinomaista pohdintaa erilaisten liiketoimintojen, hallitusten ja erilaisten omistajakollektiivien rooleista! Useimmiten liiketoiminnan, hallituksen sekä omistajakollektiivien intressit ovat yhteneväiset – on kuitenkin hyvä tuoda esille sekin, että joissain – toki harvinaisissa – tilanteissa näin ei ole.