Torstaina 9. syyskuuta 2021 hallitus ilmoitti tiedotustilaisuudessa ajavansa uutta veroa, jonka todellinen sisältö ja laajuus jäi vielä hämärän peittoon. Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa asiaa käsiteltiin ainoastaan yhdellä virkkeellä:
”Vuonna 2023 otetaan käyttöön muun muassa erillinen kaivosvero sekä henkilöiden arvonnousuvero, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.”
Arvonnousuvero kuuluu kansainvälisen henkilöverotuksen ydinkysymyksiin – siitä on eri valtioissa säädetty lakeja, kumottu lakeja, riidelty EU-tuomioistuimessa, debatoitu ja kirjoitettu useita artikkeleita ja kirjoja. Vero laajentaa käytännössä valtion verotusoikeutta kauas territoriaalisen verotusvallan ulkopuolelle.
Hallituksen tiedotteessa ihmetyttää sanavalinta ”arvonnousuvero” VM:n laajassa selvityksessä (2020:9) käytetyn sanan ”maastapoistumisvero” sijasta. Onko kyseessä tietoinen valinta vai sattuma? Näitä kahta käsitettä käytetään usein synonyymeinä, mutta rohkenemme väittää, että näiden välillä on käsitteellinen ero.
Maastapoistumisvero koostuu kolmen sanan kombinaatiosta: maa, poistuminen ja vero. Sana implikoi veron määräytymisen maastapoistumisen takia (vaikka maksuajankohta olisi myöhemmin). Sen sijaan arvonnousuvero-termi ei sisällä mitään mainintaa siitä, mikä on veroa realisoiva toimenpide tai ajankohta. Arvonnousun voisi näin ajatella olevan laajempi käsite, jonka determinoiva tapahtuma ei välttämättä ole ulkomaille muutto.
Lause Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa on myös epätäsmällinen. Siinä ei mainita ulkomaille muuton hetkeä ratkaisevana ajankohtana verotuksen näkökulmasta (kuten on maastapoistumisverossa), vaan viitataan ainoastaan siihen, että omaisuutta ”luovutetaan ulkomailla asuessa”. Lauseesta ei ilmene minkälaisesta luovutuksesta on kyse, laajimmillaan voi siis kyseessä olla esimerkiksi kauppa, lahja, perintö tai varojen nostaminen vakuutuksesta. Hämmentävästi mainitaan kuitenkin, että kyse olisi ”myyntivoitosta” arvonnousun sijaan, mikä sinänsä vie ajatukset pikemmin kauppaan kuin lahjaan tai perintöön. Myyntivoitto voi olla eri asia kuin Suomessa asuessa syntynyt arvonnousu – arvonnousu tiettynä aikana voi olla paljon pienempi kuin lopullinen myyntivoitto. Onko siis kyse laajemmasta verotusoikeudesta, kuin vain tiettynä aikana syntyneestä arvonnoususta, ja koskeeko vero myös henkilöitä, jotka ovat jo ennen lain voimaantuloa muuttaneet ulkomaille?
Tiivistetysti voi todeta, että hallituksen tiedote jättää valtavan tietoaukon. Epäselviksi kysymyksiksi jäävät muun muassa:
- Verotetaanko vain arvonnousu, joka on kertynyt henkilön Suomessa asuessa, vai koko mahdollinen luovutusvoitto, ja miten määritellään myyntihinta? Toisin sanoen, miten lasketaan verotettavan arvonnousun määrä.
- Miten ilmoittaminen tapahtuu? Tehdäänkö Suomesta muuttavan henkilön varoista jonkinlainen listaus käypine arvioineen verohallinnon käyttöön muuttohetkellä?
- Mitä verokantaa sovelletaan, ja miten suhtaudutaan luovutustappioihin?
- Koskeeko vero myös arvonnousua, joka on ansaittu Suomessa asuessa, vaikka henkilö olisikin jo muuttanut pois kauan ennen lain voimaantuloa? Toisin sanoen, olisiko arvonnousuvero käytännössä takautuva?
- Mitä varoja laki tulee koskemaan, ja onko joitain omaisuuseriä vapautettu verosta? Onko esimerkiksi ajatuksena vapauttaa pienet arvonnousut verosta, jolloin vero kohdistuisi vain varakkaisiin? Tai määritelläänkö esimerkiksi luovutushintaan tai voittoon kytkettyä euromääräistä rajaa, jonka alittuessa maastamuuttoverotus ei sovellu (de minimis)?
- Kohteleeko laki suomalaisia ja muiden maiden kansalaisia yhdenvertaisesti? Vai kohdistuuko laki vain omiin kansalaisiin, kuten kolmen vuoden sääntö?
- Mikä on verotuksen realisoiva toimenpide? Muutto, myynti, lahjan antohetki, varojen nostaminen vai esimerkiksi perintö?
- Koskeeko arvonnousu vain Suomessa olevia varoja ja niiden arvonnousua, vai myös esim. ulkomailla olevia varoja?
- Miten arvonnousuvero voidaan käytännössä toimeenpanna, kun otetaan huomioon Suomen solmimat verosopimukset?
- Tullaanko kolmen vuoden sääntö poistamaan, jos tilalle tulisi arvonnousuvero?
- Kun ulkomainen henkilö tulee Suomeen esimerkiksi parin vuoden komennukselle, niin miten lasketaan arvo hänen varallisuudelleen?
Epämääräinen arvonnousuvero on jo ehtinyt aiheuttaa paljon epätietoisuutta ja kysymyksiä. Huolenaiheet ja ongelmat ovat erilaisia eri segmenteissä:
- Suomesta ulkomaille jo aiemmin muuttaneet henkilöt
Jo aikaisemmin ulkomaille muuttaneet henkilöt, joilla edelleen on varallisuutta Suomessa ja ulkomailla, pohtivat, miten laki vaikuttaa heihin – joutuvatko he verolle Suomessa, jos myyvät omaisuuttaan sen jälkeen, kun laki on astunut voimaan. Toisin sanoen, soveltuuko laki heihin takautuvasti? Nähdäksemme takautuvasti sovellettava laki olisi käytännössä erittäin ongelmallinen, ellei suorastaan perustuslain omaisuuden suojan vastainen, ja täten vaikea toteuttaa.
- Ulkomaille muuttoa suunnittelevat
Moni suomalainen saattaa pohtia, pitäisikö muuttaa ulkomaille mahdollisimman pian, ja säästyisikö tällä arvonnousuveron soveltamisesta. Onko ratkaisevaa fyysinen muutto, vai hetki, jolloin saa rajoitetun verovelvollisuuden TVL 11.1 §:n mukaan?
- Suomeen muuttavat tai ulkomaankomennukselle tulevat
Ulkomaalaisia huolestuttaa erityisesti se, tuleeko Suomi vaatimaan heitä verolle myös heidän ennen Suomeen muuttoa ulkomailla hankkimistaan varallisuuseristä, kuten perheen varsinainen koti, kesäasunto, sijoitussalkku, eläkesäästöt, holding-yhtiöt, perheyhtiöt jne. Johtaisiko Suomessa vietetyt pari vuotta siihen, että syntyy potentiaalinen verovelka tänne kymmeniksi vuosiksi tulevaisuuteen.
Avainhenkilöveron 32 % alennettu verokanta tuntuu hyvin pieneltä edulta, jos koko elämän aikana kerätty varallisuus verotetaan arvonnousuverolla ulkomaankomennuksen johdosta. Uskomme, että käytännössä tiedote arvonnousuveron käyttöönotosta ja sen tuoma suuri epävarmuus ja epätietoisuus vaikuttaa jo nyt negatiivisesti monen halukkuuteen muuttaa Suomeen.
Mediassa on annettu ymmärtää, että laki kohdistuisi vain tietyn tyyppiseen ulkomaille muuttoon verosyistä. Kuitenkin todellisuudessa yleinen arvonnousuvero voisi kohdistua kymmeniin tuhansiin henkilöihin.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 Suomesta ulkomaille muutti 15 084 henkilöä. Vuosina 2010–2020 on jo 170 637 ihmistä muuttanut pois Suomesta. Mikäli arvonnousuvero koskisi kaikkea omaisuutta, joka edes osittain on kasvattanut arvoa henkilön asuessa Suomessa, potentiaalinen määrä verovelvollisia on valtava. Arvonnousuvero onkin aiheuttanut laajasti huolta varsinkin expattien ja ulkomaanmuuttoa kaavailevien keskuudessa. Hallituksen arvio siitä, että vero keräisi vain 25 miljoonaa euroa viittaisi siihen, että vero olisi kattavuudeltaan suppea, tai kohdistuisi vain rajattuihin tilanteisiin.
Tiettyä varmuutta kaiken epävarmuuden keskellä tuo kuitenkin verosopimusverkosto. Valtaosa Suomen verosopimuksista antaa vain asuinvaltiolle verotusoikeuden irtaimen omaisuuden osalta (poikkeuksia tosin on ole-massa, esimerkiksi pohjoismainen sopimus). Toisin sanoen, Suomi ei saisi määrätä arvonnousuveroa irtaimen omaisuuden luovutusvoitosta, mikäli henkilö asuu ulkomailla – muuten Suomi syyllistyisi sopimusrikkomuksiin. Ainoa tapa toteuttaa verotus normaalitilanteessa olisi muuttaa Suomen verosopimuksia, mikä on pitkä ja kallis prosessi.
Lopuksi
Mikäli hallitus ilmoittaa kesken hallituskauden muuttavansa kansainvälisen henkilöverotuksen keskeisiä ydinkysymyksiä, varsinkin kun maastapoistumisvero on jo kertaalleen torpattu vuonna 2020, niin kansalaisen näkökulmasta kohtuullista olisi saada selkeästi tietää, koskeeko ehdotettu vero häntä vai ei. Ensisijaisen tärkeää olisi, että hallitus kertoisi suunnittelemansa arvonnousuveron keskeiset kohdat: mikä on verosubjekti, vero-objekti, verotusta realisoiva tapahtuma, verorasituksen määrä, ajallinen kesto, verosopimusten vaikutus veroon, sekä erityisesti, mistä lähtien veroa tullaan perimään. Jos veron tuottoa on jo pysytty arviomaan, hallituksella on ilmeisesti jonkinlainen käsitys arvonnousuveron sisällöstä.
Usein argumenttina arvonnousuveron tai maastapoistumisveron puolesta mainitaan, että monella muulla valtiolla kyseiset verolajit ovat jo käytössä. Kuitenkin tässä yhteydessä jää tavallisesti huomioimatta, että Suomella on jo laajennettu yleinen verovelvollisuus, ns. kolmen vuoden sääntö, joka vaikutukseltaan osittain muistuttaa maastapoistumisveroa. Kolmen vuoden säännön ydinsisältö on, että Suomen kansalaisia verotetaan vielä muuttovuonna, ja seuraavana kolmena kalenterivuonna, ikään kuin hän edelleen asuisi ja olisi yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tämä sääntö antaa Suomelle laajan verotusoikeiden niissä rajoissa, joissa Suomi on solmituissa verosopimuksissa päättänyt soveltaa sitä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Hannes Snellmanin blogissa 13.9.2021.
