Naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina yritysten hallituksissa, vaikka monimuotoisuuden lisäämiseksi on tehty Suomessa paljon töitä ja asian tärkeys ymmärretään.
Toimintaympäristömme ja useat toimialamme ovat tällä hetkellä voimakkaan muutoksen edessä. Hallituskokoonpanoihin tarvitaan uudenlaista osaamista digitalisaation muokatessa rytinällä perinteisesti teollisuusvaltaista Suomea.
Deloitten kansainvälisen Woman in the boardroom 2017 -tutkimuksen mukaan Suomi sijoittuu sijalle seitsemän tarkasteltaessa 64 maan osalta naisten osuutta hallituspaikoissa.
Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on noussut kaksi prosenttia vuoden takaisesta 27 prosenttiin (Keskuskauppakamarin selvitys), tulokseen ei pidä suhtautua liialla tyytyväisyydellä. Naisten osuuden kasvu on meillä saavutettu ilman pakkokiintiöitä, mutta muutosnopeus on moniin muihin EU-maihin verrattuna hidasta.
Olemme vielä kaukana EU:n tavoitteesta, jonka mukaan sekä naisia että miehiä tulisi olla vähintään 40 prosenttia hallituskokoonpanoissa. Osassa Euroopan maissa – kuten Norjassa – muutosta on vauhditettu lainsäädännöllä, koska itsesääntely ei ole johtanut riittävän nopeaan muutokseen.
Suurten yhtiöiden hallituksissa naisten määrä on korkeampi kuin pienissä.
Suurten yhtiöiden (Large cap, Fortune 500) hallituksissa naisten määrä on korkeampi kuin pienissä tai keskisuurissa. Voisiko syynä olla, että isot yhtiöt seuraavat tarkemmin hyvään hallintotapaan liittyviä odotuksia? Vai onko niiden vain ylipäänsä helpompi saada hallituksiinsa kokeneita naispuolisia hallitusammattilaisia?
Naisten osuus hallituskokoonpanoissa juontaa varmasti juurensa historiastamme. Suomen päätoimiala on ollut perinteisesti insinööri- ja miesvaltainen valmistava teollisuus, jossa toimitusjohtajat ovat vallanneet hallituspaikat. Näille paikoille naiset ovat harvoin kivunneet.
Toimintaympäristön ja vaatimusten kiihtyvä murros haastavat nyt hallituksia monimuotoisuuteen: hallituksissa tarvitaan jatkossa erityisosaamista muun muassa laskennan- ja tilintarkastuksen, tietotekniikan, digitalisaation, henkilöstöjohtamisen ja lainsäädännön alueilta. Näiltä alueilta meiltä löytyy paljon johtajanaisia, joilla on erinomaista osaamista täydentämään hallitusten monimuotoisuutta myös muusta kuin sukupuoli- tai ikänäkökulmasta.
Toivottavasti positiivinen kehitys kiihtyy ja pystymme hyödyntämään hallitusten monimuotoista osaamista ja kokemusta yhtiöiden, ja koko Suomen, parhaaksi ilman pakkokiintiöitä. Moniulotteisten ja yksilöllisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan myös naisten osaamista ja näkökulmia – edustavathan he suurta joukkoa kuluttajista ja ostopäätöstentekijöistä.
Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäiseksi Deloitten verkkosivuilla.
