Kansainvälisen kaupan tulevaisuus

26.04.2024 | Q1 2024 Hallitus ja muuttuva toimintaympäristö, Teema-artikkelit

Kansainvälisen kaupan vuosikasvun (2,8 %) hidastuminen alle maailmantalouden vuosittaisen kasvun (3,1 %) vuoteen 2032 mennessä on merkittävä muutos verrattuna vallinneeseen kauppavetoiseen globalisaatioon.

Kauppavirtojen pieneneminen aiheuttaa suuria muutoksia kaupan rakenteissa, ja tärkeimpien maailmanlaajuisten kauppavirtojen joukossa on joitakin merkittäviä voittajia ja häviäjiä. Tällä on suora vaikutus moniin yrityksiin eri teollisuudenaloilla, sillä kilpailutilanne muuttuu rakenteellisesti ja strategisesti.

Hallituksilla on ratkaiseva rooli yhtiöidensä ohjaamisessa kauppavirtojen perustavanlaatuisten muutosten ja niiden myötä syntyvän uuden maailmanlaajuisen kilpailutilanteen läpi. Muutoksen läpiviemiseksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ja huomioida kauppavirtojen uudelleenjärjestäytymisen keskeiset dynamiikat.

 

Viiden keskeisen globaalin kaupankäyntidynamiikan on ennustettu muovaavan maailmantaloutta tulevan vuosikymmenen aikana, jolloin kauppaliittojen lisääntyvä merkitys vaimentaa perinteisiä kauppareittejä idän ja lännen välillä.

Pohjois-Amerikan linnake

Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välinen yhteinen kauppasopimus, USMCA, hyödyttää maita merkittävästi. Yhdysvaltojen kaupan naapurimaidensa kanssa on ennustettu kasvavan 466 miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana. Bidenin hallinto on myös omaksunut uuden painopisteen protektionistisemmassa politiikassa.

Kiinan kaupan dynamiikka

Kansainvälisen kaupan jännitteet jatkuvat edelleen Kiinan ja länsimaiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupan arvon ennustetaan laskevan 197 miljardia dollaria vuoteen 2032 mennessä vuoden 2022 tasosta. Samanaikaisesti Kiinan kauppa EU:n kanssa jatkaa kasvuaan vaikkakin muun kansainvälisen kaupan kasvua hitaammin.

Kaakkois-Aasian maiden (ASEAN) kaupan kasvu

Kaakkois-Aasian maat ovat uuden maailmankaupan järjestyksen suurimpia voittajia. ASEAN-maiden kaupan ennustetaan kasvavan 1 200 miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana alueen tullessa keskeiseksi yrityksille, jotka haluavat vähentää riippuvuuttaan Kiinasta.

Intian nousu

ASEAN-maiden tavoin Intia hyötyy alhaisesta kustannusrakenteesta ja osaavasta työvoimasta matkallaan suureksi kotimaan markkinaksi ja vaihtoehdoksi Kiinalle. Kansainvälisen kaupan muutosten vauhdittamana Intian ulkomaankaupan on ennustettu kasvavan 393 miljardilla dollarilla seuraavan vuosikymmenen aikana.

Venäjän kaupan hajaantuminen

Ukrainan sodan aiheuttama katkos Venäjän kaupankäynnissä EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa sekä sodasta seuranneet sanktiot vaikuttavat Venäjään ainakin niin kauan kuin pattitilanne Ukrainassa jatkuu. Venäjän tekemä kauppa on siirtynyt esimerkiksi muihin BRICS-maihin. Vaikka siis Venäjän EU:n kanssa tekemän kaupan ennustetaankin laskevan 222 miljardilla dollarilla, sen kauppa Kiinan ja Intian kanssa kasvaa vastaavasti 134 miljardilla ja 26 miljardilla dollarilla seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suomen kaupan muutokset seuraavat globaaleja trendejä

Analyysimme mukaan Suomen EU:n ulkopuolinen tavarakauppa kasvaa vuoteen 2032 mennessä noin 4,5 prosenttia vuodessa, kun koko EU:n tavarakauppa kasvaa 2,3 prosenttia vuodessa. Kun kaupankäynti muun EU:n kanssa lasketaan mukaan, Suomen tavarakauppa kasvaa noin 5,6 prosenttia vuodessa.

Vuonna 2032 muu EU on edelleen Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani, ja sen osuus Suomen tuonnista ja viennistä on lähes kaksi kolmasosaa. Suomen kaupassa tulee kuitenkin tapahtumaan merkittäviä muutoksia muualla maailmassa. Pakotteiden jatkuvien vaikutusten vuoksi Venäjän kanssa käytävä kauppa, jonka arvo oli ennen Ukrainan sodan alkua lähes kahdeksan miljardia dollaria vuodessa, katoaa lähes kokonaan. Vaikka kehittyvien markkinoiden kanssa käytävän kaupan absoluuttiset määrät pysyvät vähäisinä, näillä markkinoilla tapahtuu suurimpia prosentuaalisia lisäyksiä: kauppa Kiinan kanssa kasvaa 50 prosenttia, ASEAN-maiden kanssa käytävä kauppa kasvaa kahdella kolmanneksella ja Intian kanssa käytävä kauppa kaksinkertaistuu.

Ei ole yllättävää, että eniten kasvavat alat, jotka ovat jo nyt Suomessa vahvoja, kuten metalli-, kone-, maatalous- ja kemianteollisuuden alat.

Yhteistyön viilentyessä alueelliset kauppaliitot vahvistuvat

Kauppaliittojen merkitys kasvaa, kun tuotantoa siirretään lähemmäksi loppumarkkinoita. Liittoumat tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon maille, jotka tähtäävät geopoliittisen kitkan vähentämiseen ja suosivat kauppaa ystävällismielisten kumppaneiden kanssa alueilla, joilla on voimassa olevia kauppasopimuksia, kuten EU:ssa, Pohjois-Amerikassa (USMCA) ja Tyynellä merellä (CPTPP) tai Vietnamissa (EU:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus).

Yhdysvalloissa Bidenin hallinto on tehnyt politiikkaa, joka on kannustanut kotimaisiin investointeihin strategisesti tärkeille aloille, kuten puolijohteisiin, sirutuotantoon, uusiutuvaan energiaan sekä sähköajoneuvojen infrastruktuuriin ja akkuteknologioihin.

Kiina jatkaa maailman johtavana teollisuustuotteiden viejänä, sillä sen ja länsimaiden välillä pysähtynyt kauppa on siirtynyt yksinkertaisesti muualle. ASEAN-maat ja Intia puolestaan hyötyvät muiden vähentyneestä riippuvuudesta Kiinaan, kun länsimaiset yritykset siirtävät tuotantoaan näihin maihin toimitusketjun riskien välttämiseksi ja uusille markkinoille laajentumiseksi.

Toimenpiteet valmiuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen

Yhteistyöhön perustuva kauppaympäristö, jonka ansiosta yritykset ovat viime vuosikymmeninä pystyneet rakentamaan globaaleja toimitusketjuja, on korvattu epävarmalla maailmalla, jolle on ominaista pienempien alueellisten ja paikallisten toimitusketjujen yhdistelmä. Yrityksillä on kuitenkin tietyillä toimenpiteillä mahdollisuus sopeutua tilanteeseen:

  • Vahvista geopoliittista päätöksentekokykyä toimitusketjun tueksi. Yritykset voivat esimerkiksi perustaa tärkeimpien hyödykkeiden puskurivarastoja, ennakkohyväksyä vaihtoehtoisia toimittajia ja suunnitella varatoimia riskialttiille tuotannontekijöille. Lisäksi yritykset voivat parantaa kestävyyttään digitaalisten työkalujen, kuten tekoälyn, kautta.
  • Paranna reagointikykyä hintavaihteluihin ja inflaatioon. Strategioihin voi kuulua joustavan ja dynaamisen hinnoittelun rakentaminen, asiakassuhteiden ja joustavuuden vahvistaminen sekä uusien kaupallistamismallien selvittäminen.
  • Ole joustava ja mukaudu tuotteilla paikallisen asiakkaan tarpeisiin. Yritykset voivat vastata hajautuneessa kaupankäyntiympäristössä paikallisten asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin uusilla tuotekehityksen prosesseilla.
  • Panosta riski- ja kyberturvallisuuden kyvykkyyksiin. Yritysten tulee tunnistaa turvan puutteet, priorisoida niihin liittyviä projekteja ja ottaa käyttöön tarvittavat työkalut kyvykkyyksien rakentamiseksi.

Viime vuosina kansainvälistä kauppaa jarruttaneet voimat vaikuttavat edelleen maailmantalouteen ja yritysten päätöksentekoon. Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin tukeutuvien yritysten on tunnustettava globaalin kaupan haasteiden pysyvyys ja siksi jatkettava hankinta- ja tuotantoverkostojensa monipuolistamista ja kestävyyden vahvistamista.

Lähteet:

 

Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka julkaistaan Boardview-lehden numerossa 1/2024 kesäkuussa.

Europe needs a regulatory pause for corporate boards to be able to focus on their core work

24.04.2024 | Lausunnot ja kannanotot

Board directors are concerned about the abundance of new legislation, so that companies and their boards do not become exhausted by new regulations and reporting obligations. That is why the Directors’ Institute Finland (DIF) issues a statement for the upcoming European Parliament elections and the future Commission’s work program.

DIF believes that companies and their boards must be given space to apply the new and forthcoming European legislation. Europe now needs a regulatory pause, and corporate boards must be allowed to focus on their main task, which is to steer companies to sustainable value creation in the long term. Legislation should not narrow down board work to reporting and oversight, nor take it in an operational direction by confusing the role of boards and executive management. Deciding on board compositions belongs to the shareholders, not to political decision-making.

”All new legislation must be prepared after a thorough impact assessment and the weighing of alternatives, and not based on political choices made in advance,” DIF Secretary General Leena Linnainmaa emphasizes.

The main task of the future European Parliament and the Commission should be to promote Europe’s competitiveness. The large amount of new European legislation in recent years demands much from companies and their boards, and new legislation is still coming.

”Now is the time to take a regulatory pause and give companies the opportunity to adopt and apply the new requirements,” Leena Linnainmaa says.

The new legislation involves reporting obligations to companies and their boards. Regulating further additional reporting can relegate the board’s main task – sustainable value creation in the long term – to a secondary role. A successful company has a board that does more than report and supervise.

”Deciding on board compositions belongs to the shareholders, so additional legislation regarding board compositions must be refrained from,” Linnainmaa states.

Shareholders, not politicians, bear the financial risk of the company’s success, so they have the greatest motivation to make good decisions about board compositions without political targets.

A key step in the preparation of any legislation is a thorough impact assessment and weighing of alternatives. The final outcome of the project should not be locked in on political grounds, but only after careful weighing of different options and impact assessment. One of the alternatives to be assessed must be that no new regulation is issued at all. Alternatively, that the most flexible and efficient way to guide the operations of listed companies is used, i.e. the Corporate Governance. In Finland, the Corporate Governance Code requires wide transparency already since 2003 and has contributed to the increase of women board members without legislated quotas.

The competitiveness of Europe is based on competitive companies

The funding of the Finnish and European welfare society is at risk. It is of primary importance to take care of the competitiveness of European companies because the financing of the welfare society is based on successful companies. Corporate boards play a key role in this success. European decision-makers must work to ensure that business activities, including research, product development and production, are not transferred to countries outside the EU, but that Europe is promoted as a good location for companies and their operations.

Europe needs a regulatory pause

In recent years, a large number of reporting and other obligations have been enacted for European companies. Now is the time to review the functionality and competitiveness of the new and coming demanding European legislation vis-à-vis the global community. European companies must be given enough time to get oriented into the new responsibilities, which can be especially challenging for SMEs participating in supply chains.

Continuous additional regulatory work without reviewing previous regulations is in no one’s interest. The impacts of the existing provisions must be assessed both from the point of view of the goals of the legislation and from the perspective of the costs and administrative burden for companies. The functionality of the legislation must also be examined in terms of Europe’s competitiveness. A proper review of legislation also includes amending the regulation when problems occur in practice. If necessary, legislation must be revoked if it does not achieve the goals that have been set for it or the it causes an unreasonable increase in the administrative burden for companies.

The strategic role of the boards of companies must be safeguarded

The increasing legislation of recent years has also targeted corporate boards. The background may partly be a misunderstanding of the board’s role in relation to the tasks of the company and its executive management. The main task of the board is to steer the company to sustainable value creation in the long term, in addition to its control role towards the executive management.

If the current trend of increasing the board’s operational tasks continues, there is a risk that long-term sustainable value creation will become a secondary part of the board’s work, while reporting obligations will take up too much of the board’s time. In addition, if board members were to be made directly personally responsible for operational activities, the internationally established and functional governance model of limited companies, where the board supervises the executive management and the company’s operational activities for the benefit of the shareholders, would be jeopardized.

It is up to shareholders to decide on the composition of the board

A particular concern is the legislator’s interest in regulating the composition of corporate boards. Shareholders closely monitor the success of companies. The board work of listed companies is already evaluated annually in accordance with the requirements of Corporate Governance Codes. Board compositions are planned, and board members are recruited very professionally these days, and board members are also replaced if necessary. European regulation is already targeting the gender distribution of boards, as well as financial competence and cyber security competence. In the future, the EU should refrain from additional regulation of board composition. It may be forgotten that in addition to the company’s own expertise, the board can always use external experts in the preparation and review of various issues. Therefore there is no need to require numerous specialists from narrow areas of expertise to be members of company boards.

Corporate Governance Codes are the most efficient and flexible way to develop good governance of listed companies

Since 2003 in Finland, the corporate governance code for listed companies has required extensive transparency and promoted good governance, for example in relation to the independence of board members and the representation of both genders on the boards of listed companies. The Code is part of the regulations of the Helsinki Stock Exchange and binds listed companies. The Code gets updated to meet international requirements for good governance and transparency. For example, the Code stipulated the transparency of CEO remuneration 15 years before the amendment of the shareholders rights directive (say-on-pay). Corporate Governance Codes are the most efficient and flexible way to develop good governance of listed companies, so the legislator should refrain from such regulatory work that can be managed with Corporate Governance Codes.

New legislation must be based on a high-quality impact assessment and a weighing of alternatives

High-quality legislative work involves thorough impact assessment and weighing different options at an early stage. The impact assessment must be done in such a way that there are genuinely different options to choose from, including the outcome that no new regulation is given. The usefulness of the impact assessment is narrowed down if the outcome of the regulatory project is decided politically first and then the impact assessment gets done to suit the chosen outcome. Furthermore, it is important not to incorporate major amendments to a legislative project at a late stage without thorough impact assessment. Unfortunately, in some legislative projects the outcome has been politically decided before impact assessment, which may cause unintended negative consequences as well as may endanger the objectives of the law.

 

Contact person:
Secretary General Leena Linnainmaa
+35850 356 1183
leena.linnainmaa(a)dif.fi

Eurooppa tarvitsee sääntelypaussin – yritysten hallitusten on saatava keskittyä päätehtäväänsä

24.04.2024 | Ajankohtaista

TIEDOTE 24.4.2024

Hallitustyötä tekevät kantavat huolta sääntelytulvasta, jotta yritykset ja niiden hallitukset eivät uupuisi yhä uusiin säännöksiin ja raportointivelvollisuuksiin. Siksi Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) antaa kannanoton tulevia Euroopan parlamentin vaaleja ja komission työohjelmaa varten.

DIF katsoo, että yritysten ja niiden hallitusten on saatava työrauha jo annettujen ja vireillä olevien sääntelyhankkeiden täytäntöönpanoon. Eurooppa tarvitsee nyt tauon sääntelystä, ja hallitusten on saatava keskittyä päätehtäväänsä eli luotsaamaan yrityksiä kestävään arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Lainsäädännöllä ei pidä kaventaa hallitusten työkenttää raportointiin ja valvontaan, eikä viedä sitä operatiiviseen suuntaan sekoittamalla hallitusten ja operatiivisen johdon roolia. Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, ei poliittiseen päätöksentekoon.

”Kaikki uusi sääntely on tehtävä huolellisen vaikutusarvioinnin ja aidon vaihtoehtojen punninnan kautta, eikä etukäteen tehtyjen poliittisten valintojen perusteella”, DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa painottaa.

Tulevan Euroopan parlamentin ja komission päätehtävänä tulee olla Euroopan kilpailukyvyn turvaaminen ja edistäminen. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä. Viime vuosien suuri määrä uutta eurooppalaista sääntelyä vaatii yrityksiltä ja niiden hallituksilta paljon. Uutta sääntelyä on myös vielä tulossa.

”Nyt on aika ottaa sääntelypaussi ja antaa yrityksille mahdollisuus panna uudet vaatimukset täytäntöön”, Leena Linnainmaa katsoo.

Uusi sääntely tuo yrityksille ja niiden hallituksille raportointivelvollisuuksia. Lisäraportoinnin säätäminen voi viedä hallituksen päätehtävän – kestävän arvonluonnin pitkällä aikavälillä – sivurooliin. Menestyvällä yrityksellä on hallitus, joka tekee muutakin kuin raportoi ja valvoo.

”Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, joten hallituskokoonpanoja koskevasta lisäsääntelystä on pidättäydyttävä”, Linnainmaa vaatii.

Osakkeenomistajat, eivät poliitikot, kantavat taloudellisen riskin yrityksen menestyksestä, joten heillä on kaikkein suurin motivaatio tehdä hyviä päätöksiä hallituskokoonpanoista ilman poliittisia vaikutusperiä.

Kaiken sääntelyn valmistelussa keskeinen vaihe on huolellinen vaikutusarviointi ja vaihtoehtojen punninta. Hankkeen lopputulosta ei pidä lyödä lukkoon poliittisilla perusteilla vaan vasta huolellisen eri vaihtoehtojen punninnan ja vaikutusarvioinnin jälkeen. Myös se vaihtoehto on otettava aidosti arvioitavaksi, ettei uutta sääntelyä anneta lainkaan, tai käytetään joustavinta ja tehokkainta tapaa ohjata pörssiyhtiöiden toimintaa, eli annetaan pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia. Hallinnointikoodi on Suomessa edellyttänyt pörssiyhtiöiltä laajaa avoimuutta yhtiön hallinnoinnista ja edistänyt naisten nousua hallituksiin ilman kiintiösääntelyä.

Koko kannanotto luettavissa täällä>

Lisätietoja:
Leena Linnainmaa
Pääsihteeri
p. 050 356 1183
leena.linnainmaa(a)dif.fi

Eurooppa tarvitsee sääntelypaussin – yritysten hallitusten on saatava keskittyä päätehtäväänsä

24.04.2024 | Lausunnot ja kannanotot

Hallitustyötä tekevät kantavat huolta sääntelytulvasta, jotta yritykset ja niiden hallitukset eivät uupuisi yhä uusiin säännöksiin ja raportointivelvollisuuksiin. Siksi Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) antaa kannanoton tulevia Euroopan parlamentin vaaleja ja komission työohjelmaa varten.

DIF katsoo, että yritysten ja niiden hallitusten on saatava työrauha jo annettujen ja vireillä olevien sääntelyhankkeiden täytäntöönpanoon. Eurooppa tarvitsee nyt tauon sääntelystä – hallitusten on saatava keskittyä päätehtäväänsä eli luotsaamaan yrityksiä kestävään arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Lainsäädännöllä ei pidä kaventaa hallitusten työkenttää raportointiin ja valvontaan, eikä viedä sitä operatiiviseen suuntaan sekoittamalla hallitusten ja operatiivisen johdon roolia. Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, ei poliittiseen päätöksentekoon.

”Kaikki uusi sääntely on tehtävä huolellisen vaikutusarvioinnin ja aidon vaihtoehtojen punninnan kautta, eikä etukäteen tehtyjen poliittisten valintojen perusteella”, DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa painottaa.

Tulevan Euroopan parlamentin ja komission päätehtävänä tulee olla Euroopan kilpailukyvyn turvaaminen ja edistäminen. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä. Viime vuosien suuri määrä uutta eurooppalaista sääntelyä vaatii yrityksiltä ja niiden hallituksilta paljon. Uutta sääntelyä on myös vielä tulossa.

”Nyt on aika ottaa sääntelypaussi ja antaa yrityksille mahdollisuus panna uudet vaatimukset täytäntöön”, Leena Linnainmaa katsoo.

Uusi sääntely tuo yrityksille ja niiden hallituksille raportointivelvollisuuksia. Lisäraportoinnin säätäminen voi viedä hallituksen päätehtävän – kestävän arvonluonnin pitkällä aikavälillä – sivurooliin. Menestyvällä yrityksellä on hallitus, joka tekee muutakin kuin raportoi ja valvoo.

”Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu osakkeenomistajille, joten hallituskokoonpanoja koskevasta lisäsääntelystä on pidättäydyttävä”, Linnainmaa vaatii.

Osakkeenomistajat, eivät poliitikot, kantavat taloudellisen riskin yrityksen menestyksestä, joten heillä on kaikkein suurin motivaatio tehdä hyviä päätöksiä hallituskokoonpanoista ilman poliittisia vaikutusperiä.

Kaiken sääntelyn valmistelussa keskeinen vaihe on huolellinen vaikutusarviointi ja vaihtoehtojen punninta. Hankkeen lopputulosta ei pidä lyödä lukkoon poliittisilla perusteilla vaan vasta huolellisen eri vaihtoehtojen punninnan ja vaikutusarvioinnin jälkeen. Myös se vaihtoehto on otettava aidosti arvioitavaksi, ettei uutta sääntelyä anneta lainkaan, tai käytetään joustavinta ja tehokkainta tapaa ohjata pörssiyhtiöiden toimintaa, eli annetaan pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia. Hallinnointikoodi on Suomessa edellyttänyt pörssiyhtiöiltä laajaa avoimuutta yhtiön hallinnoinnista ja edistänyt naisten nousua hallituksiin ilman kiintiösääntelyä.

Kilpailukykyinen Eurooppa perustuu kilpailukykyisiin yrityksiin

Suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vaarassa. On ensisijaisen tärkeää huolehtia eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu menestyviin yrityksiin. Yritysten hallituksilla on keskeinen rooli tässä menestyksessä. Euroopan päätöksentekijöiden on toimittava sen puolesta, että yritystoimintaa, mukaan lukien tutkimusta, tuotekehitystä ja tuotantoa ei siirretä EU:n ulkopuolisiin maihin vaan edistetään Euroopan kilpailukykyä ja Eurooppaa hyvänä yritysten ja niiden toimintojen sijaintipaikkana.

Eurooppa tarvitsee sääntelytaukoa täytäntöönpanoa varten

Viime vuosina on säädetty suuri määrä raportointi- ja muita velvollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Nyt on aika seurata uuden ja tulossa olevan, vaativan sääntelyn toimivuutta ja kilpailukykyä kansainvälisessä yhteisössä. Yrityksille on annettava riittävästi aikaa paneutua uusiin velvollisuuksiin, jotka kaiken lisäksi ovat hankintaketjuihin osallistuville pk-yrityksille erittäin haastavia.

Jatkuva lisäsääntely ilman aiempien uusien säännösten toimivuuden seuraamista ei ole kenenkään etu. Annettujen säännösten vaikutuksia tulee arvioida sekä lainsäädännön tavoitteiden täyttymisen kannalta että yrityksille aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisen taakan näkökulmasta. Säännösten toimivuutta on tarkasteltava myös Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Lisäksi sääntelyä tulee korjata käytännössä esiintyvien ongelmien myötä. Sääntelyä on purettava, mikäli sillä ei saavuteta niitä tavoitteita, joita sille on asetettu tai sääntelyn soveltaminen aiheuttaa yrityksille kohtuuttoman hallinnollisen taakan.

Hallituksen rooli yritysten tulevaisuuden tekijänä on turvattava

Viime vuosien sääntelytulva on kohdistunut myös yritysten hallituksiin. Taustalla lienee osittain väärinkäsitys hallituksen roolista suhteessa yrityksen ja sen toimivan johdon tehtäviin. Hallituksen päätehtävä on luotsata yritys kestävään arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Tämän ohella hallituksella on velvollisuus valvoa toimivan johdon toimintaa.

Jos hallituksen operatiivisten tehtävien lisääminen jatkuu, suuri riski on, että alati lisääntyvän sääntelyn vuoksi kestävän tulevaisuuden tekeminen jää hallitustyössä sivuosaan, kun raportointivelvoitteet haukkaavat liian suuren palan hallituksen ajankäytöstä. Ja mikäli hallituksen jäseniä asetettaisiin suoraan henkilökohtaiseen vastuuseen operatiivisesta toiminnasta, vaarantuisi kansainvälisesti vakiintunut ja toimiva osakeyhtiöiden hallinnointimalli, jossa hallitus valvoo toimivan johdon ja yhtiön operatiivista toimintaa osakkeenomistajien hyväksi.

Hallituskokoonpanoista päättäminen kuuluu yrityksen omistajille

Erityinen huolenaihe on lainsäätäjän kiinnostus säännellä yritysten hallitusten kokoonpanoja. Yritysten omistajat seuraavat tarkoin yritysten menestystä. Pörssiyhtiöiden hallitustyötä arvioidaan jo nykyisellään vuosittain hallinnointikoodin vaatimusten mukaisesti. Hallituskokoonpanoja suunnitellaan ja hallituksen jäseniä rekrytoidaan nykyään ammattimaisesti, ja hallitusjäseniä myös vaihdetaan tarvittaessa. Eurooppalaista sääntelyä kohdistuu jo hallitusten sukupuolijakaumaan, talousosaamiseen ja kyberturvallisuusosaamiseen. EU:n tulee jatkossa pidättyä hallituskokoonpanojen lisäsääntelystä.

Erilaisista erityisosaamisista säädettäessä saattaa unohtua se, että yhtiön oman osaamisen lisäksi hallitus voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita asioiden valmistelussa ja tarkastelussa, eikä hallitukseen siksi tarvita lukuisia erityisosaajia kapeilta osaamisalueilta.

Hallinnointikoodi on tehokkain ja joustavin tapa kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia

Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi on vuodesta 2003 edellyttänyt pörssiyhtiöiltä laajaa avoimuutta ja edistänyt hyvää hallinnointia esimerkiksi liittyen hallituksen jäsenten riippumattomuuteen ja molempien sukupuolten edustukseen pörssiyhtiöiden hallituksissa. Hallinnointikoodi on osa Helsingin pörssin sääntelyä ja sitoo pörssiyhtiöitä. Koodia päivitetään vastaamaan kansainvälisiä hyvän hallinnoinnin ja avoimuuden vaatimuksia. Koodi esimerkiksi teki pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen julkiseksi 15 vuotta ennen osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiiviin muutosta (say-on-pay -sääntely). Hallinnointikoodi on tehokkain ja joustavin tapa kehittää pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia, joten lainsäätäjän tulee pidättyä sellaisesta sääntelystä, joka voidaan hoitaa hallinnointikoodilla. Hallinnointikoodin myötä Suomessa on onnistuttu lisäämään naisten osallistumista hallitustyöhön ilman kiintiösääntelyä.

Lakihankkeiden perustuttava laadukkaaseen vaikutusarviointiin ja vaihtoehtojen punnintaan

Laadukas lainsäädäntötyö edellyttää huolellista vaikutusarviointia ja eri vaihtoehtojen punnintaa. Vaikutusarviointi on tehtävä niin, että aidosti on valittavissa eri vaihtoehtoja, myös se, ettei uutta sääntelyä anneta. Vaikutusarvioinnin hyödyllisyyttä kaventaa, jos poliittisesti päätetään lopputuloksesta ensin ja sitten pyritään hankkimaan sitä tukeva, mahdollisesti puutteellinen vaikutusarviointi, jossa poliittisen ohjauksen vuoksi ei ole otettu huomioon käytettävissä olevia eri vaihtoehtoja. Lakihankkeen edetessä ei pidä myöskään tehdä merkittäviä lisäyksiä ilman perusteellista vaikutusarviointia. Valitettavasti joissakin lainsäädäntöhankkeissa vaikutusarviointi on tehty poliittisen paineen myötä puutteellisesti tai tarkoitushakuisesti. Tämä voi ennakoimattomien haittavaikutusten lisäksi vaarantaa myös itse lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen.

Lisätietoja:
Leena Linnainmaa
Pääsihteeri
p. 050 356 1183
leena.linnainmaa(a)dif.fi

Onko yritykselläsi arvonluontistrategia?

23.04.2024 | Ajankohtaista

DIF-sparraus jatkui 23.4.2024 The Boston Consulting Groupin kanssa yhteistyössä järjestetyssä pienryhmäkeskustelussa, jonka aiheena oli pitkän aikavälin arvonluonti hallitustyöskentelyssä. Sparraajina olivat BCG:n kokeneet asiantuntijat Lauri Saarela ja John Dannberg pääsihteeri Leena Linnainmaan toimiessa moderaattorina.

Kokenut osanottajakunta keskusteli siitä, mikä ajaa arvoa pitkällä aikavälillä ja miten luodaan arvonluontistrategia. Keskustelussa nousi esiin, että kaikilla yrityksillä ei ole arvonluontistrategiaa. Miten sujuu omistaja–hallitus–toimiva johto -yhteistyö niin, ettei ajauduta toisten tontille? Millä tasolla on arvonluonnin kunnianhimo? Teknologiastrategiasta keskusteltiin vilkkaasti, samoin ESG-asioista, joissa riskinä on uppoutua syvälle raportointiin ilman arvonluontia yritykselle.

ecoDa EU Alert – Week 16

22.04.2024 | Uutisia Brysselistä

Click here for the ecoDa EU Alert – Week 16

European Institutions Developments

  • EU Parliament adopts voluntary certification framework for carbon removals
  • European Council: report on the future of the single market

International Developments

  • OECD: incoming revised guidelines on State-Owned Enterprises

European Developments

  • Green Deal perspective for the next Commission
  • Local Alliance: Cities and regional networks urge EU to stay the course on Green Deal implementation
  • EFRAG to release transition plan guidelines for ESRS

National Developments

  • Japan releases ISSB-based reporting standards

Publication/Article

  • European Climate Risk Assessment to support policymaking
  • OECD: Infrastructure for a Climate-Resilient Future
  • GNDI: Board Performance Evaluation Guideline

Yrityskauppamarkkinoilla on toistaiseksi hiljaista

19.04.2024 | Ajankohtaista

DIF-aamiaisella 18.4.2024 keskusteltiin yrityskaupoista KPMG:n johdolla. KPMG:n Tom Nyman, Valtteri Ahtila ja Sarah Sipilä tarjosivat tilannekatsauksen yrityskauppamarkkinoiden tilanteesta ja valottivat myös pääomasijoitusmarkkinan näkymiä.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli volyymiltaan yksi yrityskauppamarkkinoiden historian huonoimmista. Keskisuurten yritysten järjestelyjä tapahtuu jonkin verran. Aktiivisuutta nähdään vielä tietyillä sektoreilla, kuten energia-, teknologia- ja IT-aloilla sekä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa. Lisäksi tässä markkinatilanteessa DD-prosessit ovat pitkiä ja pankit konservatiivisia.

Suurin syy yrityskauppamarkkinoiden hiipumiselle on se, että myyjien ja ostajien näkemykset arvostuksesta eivät ole kohdanneet. Hinnat ovat tulleet alas, ja hinnoista käydään nyt perusteellisia keskusteluja. Hinnan määrityksessä huomio kohdistuu etupäässä kannattavuuteen.

Pääomasijoittajien enemmistösijoitusten volyymi on Suomessa laskenut mutta pysynyt kohtalaisen vakaana muihin pohjoismaihin verrattuna. Pääomasijoittajilla olisi rahaa sijoitettavana, ja jossain vaiheessa patoutunut volyymi väistämättä vapautuu markkinaan.

KPMG:n Heidi Koljonen ja Mikael Romanov kertoivat ESG- ja cyber due diligence -selvityksistä yrityskaupoissa.

Asiakascasen esitteli Huutokaupat.comin toimitusjohtaja Santtu Poutanen, joka kertoi huutokauppasivuston kehitystarinan, jonka viimeisin iso käänne on enemmistöomistuksen myyminen Vaaka Partnersille. Pääomasijoittajan mukaantulon myötä yhtiölle luotiin uusi kasvustrategia, jossa korostuvat ESG-teemat ja kiertotalous.

Lopuksi kommenttipuheenvuoron piti Intera Partnersin osakas ja Pääomasijoittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Juhana Kallio. Hän toisti näkemyksen pääomasijoitusmarkkinoiden tyyntymisestä. Piristymisen merkkejä on kuitenkin jo havaittavissa, ja aktiviteettitason odotetaan nousevan vielä tämän vuoden aikana. Paine transaktioille on kasvanut ja exitejä nähdään pian.

Pääomasijoittajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota ESG-asioihin. On nähty tapauksia, joissa kauppa on hylätty ESG DD-selvityksen perusteella. Myös tekoälyn riskien ja mahdollisuuksien arviointi on noussut osaksi sijoituspäätöksiä.

Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).

Santtu Poutanen

 

Juhana Kallio

DIFFuture-ohjelmassa keskusteltiin yrityskaupoista

18.04.2024 | Ajankohtaista

DIFFuture-ohjelman osallistujat kokoontuivat 17.4.2024 kuulemaan ja keskustelemaan hallituksen merkityksestä ja roolista yrityskauppatilanteissa. Lisäksi ryhmätyöharjoituksessa pohdittiin hallitusammattilaisen profiilin rakentamista. Vuorovaikutteisen tilaisuuden järjesti Mercuri Urval.

Mercuri Urvalin Sanna Kröger toivotti osallistujat tervetulleiksi, jonka jälkeen TeSin kasvu- ja teollisten sijoitusten johtaja Jussi Hattula puhui yrityskaupoista, niiden onnistumisen avaimista ja kompastuskivistä.

Yrityskauppoja tehdään eri syistä. Tavoitteena voi olla ostaa esimerkiksi osaamista, immateriaalioikeuksia tai asiakkaita. Yrityksen kasvustrategia voi perustua yritysostoille. Myös pääomasijoittajan mukaantulo ja irtautuminen ovat yrityskauppoja. Aloite yrityskaupalle voi lähteä johdosta, hallituksesta tai omistajilta. Omistajan tuki yrityskaupalle on kuitenkin aivan keskeinen asia.

Yrityskaupat epäonnistuvat usein. Jopa 60 prosentissa yrityskaupoista arvoa tuhoutuu. Ostokohteet nähdään usein liian positiivisessa valossa. Epäonnistumisen taustalla on yleensä yrityskulttuurien yhteensopimattomuus.

Kulttuurien yhteentörmäystä voi ennaltaehkäistä perusteellisella integraatiosuunnittelulla, ottamalla huomioon DD-selvityksen havainnot ja visioimalla integroituneen yrityksen tulevaisuuskuvaa. Yrityskaupan onnistumista tukee myös ulkopuolinen neuvonantaja, joka johtaa hallinnoi prosessia vapauttaen johdon aikaa. Neuvonantajan merkitys korostuu etenkin silloin, kun kaupan osapuolilla ei ole kokemusta transaktioista.

Jussi Hattula

Kaikkien osapuolten on syytä ymmärtää, miksi yrityskauppa tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Tämä on syytä tehdä selväksi myös henkilöstölle. Avainhenkilöiden menettäminen on yrityskauppatilanteessa tavallista. Onkin tärkeää selvittää avainhenkilöiden motivaatiotekijät ja odotukset.

Lopuksi osallistujat keskustelivat pienryhmissä oman osaamisen tunnistamisesta ja hallitusammattilaisen profiilin rakentamisesta viiden eri persoonatyypin pohjalta: toimitusjohtajakuiskaaja, asiakkaan ääni, toimialaosaaja, liiketoimintafunktioasiantuntija ja talousosaaja.

 

Ensin kuunneltiin asiantuntijoiden puheenvuoroja.

 

Lopuksi keskusteltiin omasta osaamisesta ja hallitusprofiilin rakentamisesta.

 

Tarkastusvaliokunta on omistajien viimeinen luottopakki

17.04.2024 | Ajankohtaista

Kokenut tarkastusvaliokuntakonkari Raija-Leena Hankonen-Nybom sparrasi 15.4.2024 DIFin toimistolla pienryhmää tarkastusvaliokuntatyöskentelystä pääsihteeri Leena Linnainmaan toimiessa moderaattorina. Kokeneen osanottajakunnan kesken heräsi vilkas keskustelu, jossa käsiteltiin monipuolisesti tarkastusvaliokunnan tehtäviä ja työskentelyä sekä kriisitilanteita.

Tarkastusvaliokunnan kokoonpanossa on talousosaamisen lisäksi hyvä olla liiketoimintaosaamista, mikä helpottaa kokonaiskuvan muodostamista yhtiön tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Vastuullisuusasiat ovat nousseet vahvasti tarkastusvaliokuntien agendalle, eikä tämä ole vähenemässä uusien kestävyysraportointisäännösten ja tulossa olevan yritysvastuudirektiivin myötä. Tarkastusvaliokunta varmistaa, että yhtiö toimii tehokkaasti. Tarkastusvaliokunta on omistajien viimeinen luottopakki, yhteisessä keskustelussa todettiin.