Yhteiskunnassamme ja ympäristössämme on parhaillaan tapahtumassa merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena arvomaailman muutokset heijastuvat nopeasti myös yrityselämän puolelle. Yhtiöiden toimintaan, yhteiskunnalliseen tehtävään ja rooliin kohdistuvat odotukset kasvavat. Yhteiskunta vaatii yhä enemmän yrityksiä ja yritysten johtajia täyttämään myös poliittisen johtajuuden koetun tyhjiön.
Vaatimukset hallitusten jäsenten osaamisesta ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Myös vastuut kasvavat, ja olemme havainneet korostuneen tarpeen tunnistaa toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset ja reagoida niihin hyödyntämällä aktiivisesti johtamisen työkalupakkia, kuten skenaarioajattelua.
Odotusten ristiaallokossa selviämisen edellytyksenä on hallitusten kyky seurata jatkuvasti omaa suorituskykyään sekä johtamansa yhtiön toimivan johdon kyvykkyyksiä varmistamalla aktiivinen seuraajasuunnittelu niin hallituksen, toimitusjohtajan kuin ylimmän johdon osalta. Esimerkit maailmalta osoittavat, että ketterimmät ja kyvykkäimmät hallitukset ovat onnistuneet sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin ja kääntämään niitä myös mahdollisuuksiksi toteuttaen samalla johdonmukaisesti pitkän aikavälin strategiaa.
Kehittyvät hallitukset
Hallituskokoonpanoa rakennettaessa tasapainotellaan kokeneiden hallitusammattilaisten ja lyhyemmällä kokemuksella olevien osaajien välillä. Kotimarkkinamme on pieni, ja kokeneiden hallitusosaajien ajasta kilpaillaan aktiivisesti.
Rohkeissa hallituksissa katsotaan perinteisen osaamisen ulkopuolelle.
Pörssiyhtiöiden hallituksiin etsitään yhä enenevässä määrin henkilöitä, joilla on uudenlaista osaamista.
Vahvasti kansainvälisissä yrityksissä uraansa tehneitä ICT-taustaisia, vastuullisuuteen ja hallinnointiin liittyvää osaamista kartuttaneita osaajia sekä muutos- ja henkilöstöjohtamiseen erikoistuneita ammattilaisia etsitään hallituspöytiin yhä useammin.
Seuraajasuunnittelu luo jatkuvuutta ja turvaa
Seuraajasuunnittelussa panostetaan erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan seuraajasuunnitteluun ja kasvattamiseen. Sopivia ehdokkaita hallitustehtäviin tai toimivaan johtoon haetaan usein omien kontaktien ja pitkäaikaisten verkostojen kautta. Haastavassa toimintaympäristössä joudutaan reagoimaan nopeasti lyhyen aikavälin haasteisiin, mutta samalla tulisi pitää kirkkaana mielessä yhtiön pitkän aikavälin näkymä ja tavoitteet.
Yhtiöissä on edelleen varaa kehittää seuraajasuunnittelua ja saattaa pöytälaatikossa olevat suunnitelmat käytäntöön. Johtamiskyvykkyyksien rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi seuraajasuunnittelua ei tule mieltää kertaluontoisena hankkeena tai reaktiivisena funktiona, jota toteutetaan yhdessä hetkessä akuutin tarpeen paikkaamiseksi. Parhaimmillaan seuraajasuunnittelun avulla hallituksen ja johdon jäseniä kehitetään ja kasvatetaan yksilöinä. Näin on mahdollista saavuttaa saumaton jatkumo yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Hallitustyössä tehtävä strateginen työ tukee myös seuraajasuunnittelua. Suunnitelmallisuus hallituksen ja toimivan johdon nimityksissä vähentää epäonnistuneiden nimitysten riskiä.
Vaihtuvuutta vähentämällä rakennetaan hallituksen luottamusta eri sidosryhmien ja osakkeenomistajien silmissä.
ESG yhä vahvemmin hallituksen agendalla
Ilmastonmuutos on globaalisti yksi suurimmista yritysten toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Kestävään kehitykseen liittyvä sääntely asettaa vaatimuksia uudenlaiselle osaamiselle.
Suomen nykyistä hallitusta myöden vallitsee vahva yhteisymmärrys yksityisen sektorin keskeisestä roolista päästöjen hillitsemisessä. Vihreässä siirtymässä nähdään paljon mahdollisuuksia, ja uusia innovaatioita ollaan valmiita tukemaan.
Tulevaisuuden johtavien yhtiöiden hallitukset ovat rohkeita ja varmistavat jo nyt, että heidän edustamansa yritykset ovat eturintamassa tarttumassa mahdollisuuksiin.
Ensimmäisessä aallossa kulkevat voivat saada etumatkaa pakon sanelemana toimiviin kilpailijoihinsa verrattuna.
Organisaatiokulttuuri ruokkii kilpailukykyä
Keskustelua yrityskulttuurin roolista osana yhtiön kilpailukykyä ja menestystä on käyty jo pitkään. Tuoreen globaalin selvityksemme mukaan toimitusjohtajat listasivat yrityskulttuurin merkityksen yhdeksi kolmesta tärkeimmästä yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavasta asiasta.
Yhtiöiden hallituksilla on keskeinen rooli johdonmukaisen ja uudistuvan kulttuurin rakentajana organisaation eri tasoilla.
Suomalaisilla yrityksillä on vielä matkaa tasa-arvoisiin ja monimuotoisiin hallituksiin
Monimuotoisella organisaatiolla ja yritysten liiketoiminnan edellytyksillä nähdään olevan vankka yhteys. Aiheen tulisi olla aktiivisessa seurannassa ja agendalla myös hallituspöydissä.
Euroopan parlamentin loppuvuodesta 2022 hyväksymä direktiivi pyrkii parantamaan sukupuolten välistä tasapainoa pörssiyhtiöiden johdossa, ja EU:n jäsenvaltioiden velvoitetaan noudattavan direktiiviä vuoden 2026 puoliväliin mennessä.
Hallituskokoonpanojen suunnittelutyössä direktiivin voimaantulon aikajänne on lyhyt, ja suunnitelma hallitusroolien täyttämiseksi tulisi olla jokaisen nimitysvaliokunnan ja hallituksen puheenjohtajan agendalla.
Parhaista hallitusosaajista kilpaillaan jo nyt, joten tavoitteen saavuttaminen voi osoittautua monelle suomalaisyritykselle yllättävän haasteelliseksi.
Artikkeli on tiivistelmä Boardview 2/2023 -lehdessä olevasta artikkelista.
