Suomen suurimpiin yritysten omistajiin kuuluva Ilmarinen käyttää merkittävää valtaa hallitusvalinnoissa. Millaisiin hallituksiin yhtiö pyrkii ja millaista tavoiteasetantaa se listayrityksiltä odottaa?
Yli 50 miljardin euron sijoitusomaisuutta pyörittävällä Ilmarisella on nimitystoimikuntien kautta merkittävä vaikutusmahdollisuus listayhtiöiden hallitusten jäsenten valintaan. Toimitusjohtaja Jouko Pölösen mukaan hallitusvalinnoissa on aina kyse kokonaisuudesta.
”Jäsenistössä on oltava monipuolista liiketoimintaosaamista sekä yhtiön kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusta sekä monimuotoisuutta. Myös johtamis- ja talousosaamisella on keskeinen merkitys.”
Omistaja-arvoa pitkällä tähtäimellä
Ilmarisessa hallitusvalintoja tarkastellaan aina yrityksen tilanteen ja liiketoimintaympäristön pohjalta. Myös omistusrakenteet voivat vaikuttaa hakuprosesseihin. Pölönen nostaa esimerkiksi listayhtiöt, joissa valtiolla on enemmistöomistus.
”Valtio-omisteisissa yhtiöissä näkyy se, että palkkiotasot ovat tietyissä yrityksissä jääneet jälkeen verrokeista. Tämä on haaste erityisesti globaaleille yrityksille, joiden hallituksiin tulisi saada kansainvälisen tason kokeneita osaajia.”
Merkittävänä sijoittajana Ilmarinen on yrityksille myös merkittävä mahdollistaja. Toimitusjohtajan mukaan keskeistä on se, että yritys menestyy ja luo omistaja-arvoa pitkäjänteisesti.
”Yrityksen johdon ja hallituksen tulee huolehtia, että yhtiön strategia ja tavoitteet ovat jatkuvasti ajan tasalla ja strategian toimeenpano varmistetaan kulloisessakin toimintaympäristössä. Tällä tavalla syntyy eniten arvoa omistajille.”
Vastuullisuus oleellinen osa tavoiteasetantaa
Pölönen kehottaa yrityksiä huomioimaan tavoiteasetannassa entistä vahvemmin vastuullisuuden, joka on alkanut kiinnostaa sijoittajia uudella tavalla.
”Viime kädessä yrityksen menestyksen ratkaisee se, kuinka hyvin yritys pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin – ja näitäkin tarpeita ohjaavat entistä enemmän kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät asiat.”
Vastuullisuus on keskeinen osa myös Ilmarisen omaa tavoiteasetantaa. Pitkän aikavälin sijoitusstrategia on säilynyt samana korona-ajasta huolimatta. Sijoitussalkulle on saatu vuodesta 2010 alkaen aikaiseksi yli 20 miljardin euron arvonnousu, vaikka aikaväliin mahtuu haastaviakin jaksoja.
”Sijoitusmarkkinoille on ominaista, että tuotot heiluvat. Sijoitussalkku on rakennettava siten, että se kestää tätä heiluntaa, samalla kun se maksimoi pitkän aikavälin riskikorjattua tuotto-odotusta.”
Alhainen korkotaso ei saa olla päätöksenteon ajuri
Ilmarisessa yhtiöiden tuotto-odotuksia tarkastellaan niiden toimialasta ja liiketoimintamahdollisuuksista käsin.
”Yhtiön johdon tehtävä on valita arvonluonnin näkökulmasta optimaalinen strategia ja toteuttaa se tehokkaasti. Sijoittajan tehtävä on rakentaa omat reunaehdot huomioiva, tuotto- ja riskisuhteeltaan optimaalinen sijoituskokonaisuus, joka sisältää riittävän määrän eri sijoituskohteita ja omaisuusluokkia”, Pölönen tarkentaa.
Toimitusjohtaja pitää vallitsevaa alhaista korkotasoa vain yhtenä tekijänä yhtiöiden toimintaympäristön ja liiketoimintamahdollisuuksien analysoinnissa, eikä sen tulisi ohjata liiaksi päätöksentekoa. Myöskään velkavipua Pölönen ei suosittele käyttämään vain siksi, että korot ovat päätöksentekohetkellä ennätysalhaalla.
”Vaihtoehtoja tulee aina arvioida useista eri näkökulmista ja eri skenaarioiden valossa – nopeutuuko vai hidastuuko talouskasvu, nouseeko vai laskeeko korkotaso ja miten kysyntä, kilpailutilanne sekä marginaalit kehittyvät.”
Teksti: Kaisa Ihalainen
Haastattelu on osa DIFin Hallitustyön kehittäminen -teemaa, ja sen laaja versio ilmestyi Boardview 2/2020 -lehdessä 10.12.2020.