Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia. Sen kato on uhka meille kaikille, sillä yhteiskunnat, ihmiset ja talous ovat riippuvaisia monimuotoisen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan noin puolet maailman BKT:stä on suoraan riippuvaista toimivista ekosysteemeistä.
Monien yritysten liiketoimintamallit perustuvat kuitenkin liialliseen luonnonvarojen kulutukseen. Tämä tarkoittaa, että yritykset murentavat hyvinvoinnin pohjaa ja sahaavat oksaa, jolla ne itse istuvat.
Suurta huomiota muutama vuosi sitten herättänyt Dasguptan raportti tarkasteli luonnon ja talouden keskinäisriippuvuutta. Eräs raportin johtopäätöksistä oli, että ongelman ytimessä on syvään juurtunut institutionaalinen epäonnistuminen. Viime vuosina päättäjät ovat pyrkineet puuttumaan tähän epäonnistumiseen uudella ympäristösääntelyllä. Odotettavissa myös on, että sääntelyn määrä lisääntyy – esimerkiksi EU vaatii yrityksiä raportoimaan luontovaikutuksistaan jo lähivuosina.
Ympäristöjärjestön näkökulmasta on kiinnostavaa havaita muutos yritysten suhtautumisessa sääntelyyn: aiemmin yksityissektorin, varsinkin edunvalvontaorganisaatioiden, painopiste oli ympäristösääntelyn vesittämisessä. Kuitenkin viime aikoina ääntään ovat korottaneet yritykset, jotka perinteistä poiketen pyytävät vahvempaa sääntelyä. Esimerkiksi Make it Mandatory -kampanjassa yli 400 yritystä vaati suurille yrityksille velvollisuutta raportoida luontovaikutuksensa ja -riskinsä. Kampanjan perusteluja olivat muun muassa reilun kilpailun ja tasaisen pelikentän luominen sekä talouden uudistaminen. Kampanjan vaatimus kirjattiin YK:n luontokokouksen päätöslauselmiin Montrealissa joulukuussa 2022.
Elinkeinoelämä ei selvästikään ole luontokatoon ja ilmastoon liittyvissä asioissa enää entisen kaltainen monoliitti, jolla on yhteinen intressi vastustaa muutosta. Luontoa kunnioittavat liiketoimintamallit eivät voi menestyä laajasti, jos samaan aikaan kilpailijoiden sallitaan tuhoavan luontoa polkeakseen hintoja. Vastuullisten yritysten syyt edistää vahvempaa sääntelyä on siis helppo ymmärtää.
Mitä yritysten tulisi tehdä seuraavaksi? Olemme listanneet ratkaisuja ja neuvoja helmikuussa yhdessä Bain & Companyn kanssa julkaisemaamme Finnish businesses and the biodiversity crisis –raporttiin. Lyhyt vastaus kuitenkin on, että yritysten tulee varautua perinpohjaiseen systeemiseen muutokseen.
Kun ajatellaan yritystä, jonka toiminnalla on vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, mieli karkaa herkästi kuvittelemaan hakkuuaukiota, tupruttavaa tehdasta tai valtavaa avolouhosta. Kuitenkin myös epäsuoremmin luonnonvarojen käytöstä riippuvaisten sektorien toimintamallien on muututtava luontokadon pysäyttämiseksi.
Hallitustyöskentelyn kannalta tärkeintä lienee hahmottaa, että siinä missä ilmastonmuutos on jo saanut energia-, auto- ja ruokasektoreilla aikaan merkittäviä muutoksia, luontokadon pysäyttäminen aiheuttaa vielä perinpohjaisemman muutoksen yhteiskunnassa. Yritysten on syytä valmistautua siihen, etteivät vanhat peukalosäännöt ja ajatuskulut pian enää päde.
Ensimmäinen askel on kasvattaa yrityksen kapasiteettia ja tietoisuutta luontokatokysymyksistä. Lisäksi luontokadon pysäyttämisen vaikutusten ymmärtäminen pitää nostaa strategiseksi prioriteetiksi ja osaksi johtamisen rakenteita.
Luontokatoon liittyvät kysymykset tulevat aiheuttamaan yrityksille kasvavaa painetta asiakkaiden, rahoittajien ja lainsäätäjien suunnilta. Yhteiskuntamme tulevat väistämättä muuttumaan, ja liiketoiminnan on muututtava mukana.
Samaan aikaan on tärkeä muistaa, että muutokset tuovat mukanaan mahdollisuuksia. Liiketoiminnan uudistaminen voi tuntua haastavalta, mutta muutosten ennakoijat ovat usein myös markkinatalouden voittajia.
