Ensi kevään yhtiökokouskauden hallitusvalmistelut ovat pitkällä. Mielenkiinnolla odotan, minkä verran yhtiöt ja niiden käyttämät headhunterit löytävät uusia nimiä.
Eduskunta hyväksyi lokakuun lopussa lain, jolla pannaan täytäntöön noin 40 prosentin sukupuolikiintiöitä suurimpiin pörssiyhtiöihin edellyttävä direktiivi. Laki tulee voimaan 30.6.2026, eli kevään 2026 yhtiökokouskaudella tulee kiintiö saavuttaa. Laki koskee noin 35 suurinta pörssiyhtiötä. Tiedossa kuitenkin on, että Arvopaperimarkkinayhdistys on antamassa päivitetyn hallinnointikoodin pörssiyhtiöille. Siinä suositus hallituksen tasapuolisesta sukupuolijakaumasta kattaa kaikki pörssiyhtiöt noudata tai selitä -periaatteella.
Sukupuolijakauman lisäksi on mielenkiintoista seurata, löydetäänkö uusia hallitusjäseniä nuoremmista ikäluokista.
Useimmat suurimmat pörssiyhtiöt täyttävät jo nyt lain vaatimuksen. Pienemmissä pörssiyhtiöissä on kuitenkin odotettavissa kevään 2025 ja 2026 aikana enemmän muutoksia, mikäli ne eivät aio turvautua julkiseen selitykseen siitä, miksi yhtiö ei löytänyt päteviä ja sopivia naisia (tai ehkä jossakin tapauksessa miehiä) hallitukseensa. Koodista poikkeamisen selittämiseen turvautuva yhtiö ottaa jonkun verran maineriskiä, sillä suomalainen talousmedia on pitkään ja tiiviisti seurannut naisten nousua hallituksiin.
Sukupuolijakauman lisäksi on mielenkiintoista seurata, löydetäänkö uusia hallitusjäseniä nuoremmista ikäluokista. Nykyisellään pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten keski-ikä on lähempänä kuuttakymmentä kuin viittäkymmentä vuotta. Toki hallitustyö pörssiyhtiössä vaatii vankkaa kokemusta liiketoiminnasta ja johtamisesta, mutta onko hallituksen kyvylle keskustella muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä eduksi, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat samaa ikäluokkaa?
Hallitus ei voi kuitenkaan olla kokoelma erityisosaajia. Kovin kapealla kokemuksella varustettu asiantuntija ei ehkä pysty osallistumaan hallitustyöhän täysipainoisesti muulla kuin oman erityisosaamisensa alueella.
Saa nähdä, painottuvatko uusissa nimissä teknologiaosaaminen, vastuullisuusasiat, geopolitiikka tai henkilöstöjohtaminen. Yritysten kyky pärjätä jatkuvassa muutoksessa perustuu organisaation, niin johdon kuin henkilöstön, osaamiseen. Hallitustyössä voi olla hyötyä kokemuksesta strategisen tason henkilöstöjohtajan tehtävistä. Kaikissa yrityksissä henkilöstöjohtaja ei työskentele strategisen liikkeenjohtamisen ytimessä, mutta heitäkin on monia ja usein he ovat naisia. Löydetäänkö heistä tai vastuullisuutta liiketoiminnoissa johtavista naisista uusia nimiä hallituksiin täyttämään tulossa olevat sukupuolijakaumaa koskevat vaatimukset?
Teksti on Boardview-lehden 2/2024 pääkirjoitus.
