DIFin asiantuntijakumppanit Boyden ja Nordhaven Corporate Finance järjestivät keskiviikkona 27.10.2020 DIF-aamuwebinaarin, jossa paneuduttiin hallituksen kyvykkyyteen ja yhtiön menestykseen. Tilaisuutta seurasi etäyhteyksien kautta 145 henkilöä.
Boydenin Managing Partner Carita Lahti kertoi avauspuheenvuorossaan, millaisilla taustoilla toimitusjohtajaksi ja hallitusjäseneksi useimmiten noustaan. Hän puhui myös nimitysvaliokuntien ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toiminnasta sekä toimikausien pituuksista. Nordhavenin osakas Tapio Tolvanen puolestaan esitteli palkitsemisdataa, jota on ammennettu Helsingin ja Tukholman pörsseissä listatuista, menestyneemmistä yhtiöistä. Tutkimustiedossa on huomioitu muun muassa ikärakennetta, diversiteettiä, kansainvälisyyttä, rooleja eri yhtiöiden hallituksissa, kokousmääriä sekä valiokuntatoimintaa.
Tämän jälkeen siirryttiin Lahden ja Boyden Managing Partner Jan Gustafssonin moderoimaan paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Nesteen hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen, Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Solidiumin hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas. He pohtivat muun muassa taloudellisesti menestyvän yhtiön hallituksen kyvykkyyksiä sekä miten varmistetaan yhtiölle kyvykäs hallitus.
Sailaksen mukaan yhtiökokouksen nimeämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta on käsitteenä otettu käyttöön Suomessa vasta kymmenisen vuotta sitten, mikä on tuonut lisää ammattimaisuutta potentiaalisten hallitustoimijoiden valintaprosessiin. Kähkönen korosti, että hallituskokoonpanoissa on hyvä löytyä tasapainoisesti niin toimiala- kuin yleisosaajia, joiden on hyvä ymmärtää muun ammattitaitonsa ohella kunkin toimialan logiikkaa. Toisiaan tukevaa osaamisbalanssia on tärkeää olla myös hallituksen ja johtoryhmän välillä.
Sailas peräänkuulutti hallitusjäseniltä vakaata kompetenssia, etteivät nämä vaivaa johtoryhmää turhilla kysymyksillä ja besserwisseröinnillä, vaan kaikki voivat keskittyä todelliseen arvonluontiin. Hän näkee hallituskokoonpanojen nuorentamisen erittäin tavoiteltavana asiana, joskin koronakriisi on osoittanut myös kokemuksen arvon. Murto puolestaan kertoi, että koronakriisin myötä hallituksiin on voinut tulla uusia jäseniä, jotka vain puheenjohtaja on tavannut kasvotusten, mikä voi olla ryhmädynamiikan kannalta haastavaa.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä, että aktiivisilla toimitusjohtajilla kannattaa päivätyönsä ohella olla korkeintaan yksi merkittävä hallituspaikka. Nordhavenin tutkimusdatasta käykin ilmi, että kotimaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa istuvista 75 prosentilla on vain yksi paikka. Kähkösen mukaan hallituskokemusta on hyvä olla ennen suurempaa toimitusjohtajapestiä, jolloin tietää mitä hallitus edellyttää johtoryhmältä. Kaikki kolme kehuivat ruotsalaista tapaa, jossa johtajia koulutetaan ja kasvatetaan pitkin työuraansa ja osaamista hyödynnetään ansiokkaasti. Lisäksi Kähkönen peräänkuulutti Suomeen lisää pitkäjänteisyyttä talent managementiin ja seuraajasuunnitteluun. Hän kärjisti samalla puolihumoristisesti, että oikean toimitusjohtajan on valinta tärkein, minkä jälkeen ”keskinkertainenkin” hallitus pärjää.
Carita Lahti, Matti Kähkönen, Risto Murto, Tapio Tolvanen ja Harri Sailas.
Puhuttaessa hallituksen sisäisestä dynamiikasta tai HPJ/TJ-työparista, Sailas toi esiin, että jos liiketoiminnassa kaksi henkilöä on koko ajan samaa mieltä, toinen heistä on tarpeeton. Johtamisen on oltava näkemysten, erilaisten osaamistaustojen ja päätösehdotusten positiivista taistelua. Yksittäisen hallitusjäsenen pitää osata ilmaista näkemyksensä ja perustella se. Muuten hänen arvonsa nollaantuu.
Tapio Tolvanen esitteli menestysyritysten hallitusjäsenten keskimääräisiä toimikausien pituuksia sekä vertaili yhtiöiden hallituspalkkioita suhteessa menestykseen. Keskimääräinen hallitusjäsenen toimikausi vaihteli parhaiksi luokitelluissa yrityksissä 2,7–10,4 vuoteen, mutta aivan kärkipäässä vuosihaitari asettui neljästä seitsemään.
Keskustelussa puhuttiin ajankohtaisesti myös omistajaohjauksesta, etenkin poliittisesta ohjauksesta, joka nykyisen raa’an kansainvälisen kilpailun aikana heikentää jopa terveiden ja ketterien yhtiöiden mainetta. Valtionyhtiöleiman saa herkästi, eikä liian poliittisesti ohjattua yhtiötä arvosteta kansainvälisellä tasolla.
Lopuksi DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitti osallistujia antoisasta keskustelusta, teki tärkeimmät yhteenvedot ja muistutti myös DIFin tekemästä hallitusten ikärakenneselvityksestä.
Tilaisuuden videotallenne ja esitysmateriaali löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.