Hyvä hallitus luo katseen tulevaan ja huolehtii seuraajasuunnittelusta

DIF-aamiaisella 4.6.2023 keskusteltiin hallituksen arvonluonnista ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksista Mercuri Urvalin johdolla.

Mercuri Urvalin Teemu Tiainen esitteli aluksi DIFin jäsenkyselyn tulokset, jonka jälkeen puheenvuoronsa pitivät hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae sekä Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio.

DIFin ja Mercuri Urvalin jäsenkyselyssä selvitettiin hallituksen vahvuuksia, kehityskohteita ja painopisteitä.

Hallituksen vahvimmiksi osa-alueiksi nousivat liiketoiminta ja sen johtaminen, toimialaosaaminen sekä kasvu ja kehittäminen. Eniten kehittämistä vaativat osa-alueet olivat kasvu ja kehittäminen, teknologia ja datatalous sekä seuraajasuunnittelu.

Teemu Tiainen

Toimitusjohtajan vaihtaminen ja valinta ovat tärkeimpiä hallitustason päätöksiä, mutta siitä huolimatta seuraajasuunnittelu nousi esiin huomattavana kehityskohtana (35 %). Tarve panostaa seuraajasuunnitteluun ei kuitenkaan näy käytännössä, sillä osaaminen on pysynyt hallitusten itsearvioissa edelleen varsin matalalla tasolla.

Tärkeimmiksi hallituksen arvonluonnin työkaluiksi vastaajat nostivat hallituksen kollektiivisen osaamisen (75 %) ja ryhmädynamiikan (45 %).

Sanna Suvanto-Harsaae puhui johdon seuraajasuunnittelusta. Hallituksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia, että yrityksessä on oikea toimitusjohtaja ja johtoryhmä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

”Hallituksella ei ole mitään merkitystä, jos johto ei ole oikea”, Suvanto-Harsaae linjasi.

Ajatusta oikeasta henkilöstä oikeassa paikassa oikeaan aikaan on peilattava strategiaan. Esimerkiksi iso strategiamuutos ei ole mahdollinen ilman, että useampi henkilö johdossa vaihtuu.

Puheenjohtajalla olisi hyvä olla koko ajan pöytälaatikossa brief mahdollista toimitusjohtajan vaihdosta varten, sillä haku saattaa aktivoitua nopeastikin ilman ennakkovaroitusta. Syytä on varautua myös tilanteisiin, joissa avainhenkilö, pahimmillaan toimitusjohtaja ”jää bussin alle”.

Ville Voipio loi katseen tulevaisuuteen ja hallituksen tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Voipio herätteli pohtimaan ilmastonmuutosta tulevaisuuden näkökulmasta: Onko liiketoimintamme elinvoimainen ja kannattava tulevaisuuden maailmassa?

Edessä on kaksinkertainen murros: kestävyysmurros ja digitaalinen murros. Molemmat vaativat uusia taitoja ja ajattelutapoja, muuttavat omaisuuserien kustannuksia, vaativat paljon dataa ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edessä on taatusti epävarmuutta ja vaikeita valintoja.

Ville Voipio

Hallitus on vastuussa pitkästä aikavälistä. Miltä toimintaympäristö näyttää vuonna 2030 tai 2040? Sopiiko strategiamme siihen? Onko hallituksella aikaa puhua tulevaisuudesta?

Tulevaisuusnäkökulman olisi syytä näkyä myös hallituksen jäsenten profiileissa. Hallituksen kokoonpanon ei pitäisi heijastella nykyistä strategiaa, koska hallituksen tehtävänä on rakentaa uutta strategiaa. Osaamistarpeita määriteltäessä kannattaa miettiä, mikä osaaminen kuuluu hallitukseen, mikä operatiiviseen organisaatioon ja mitä osaamista on järkevää ostaa ulkopuolelta.

 

Tilaisuuden esitysmateriaali on DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).