DIFin syyskausi ja vuoden kolmas Hallitustyön kehittäminen -teemakvartaali käynnistyivät toden teolla tiistaina 18. elokuuta. Teemakumppani Inderesin ja DIFin järjestämässä webinaarissa perehdyttiin yrityksen kassavirran ja taseen hallinnan tärkeyteen pitkällä aikavälillä sekä lyhempikestoisessa kriisitilanteessa. Tilaisuuteen osallistui yli 60 DIFin jäsentä.
DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa lausui webinaarin tervehdyssanat ja antoi puheenvuoron Inderes Oy:n toimitusjohtaja ja analyytikko Mikael Rautaselle.
Heti alkuun Rautanen esitteli omatekoisen tulitikkuvertauksen Case Nokiasta. Hän käytti menestysyrityksen 2010-luvun kassavirran kuihtumista esimerkkinä, miten suuri osa sen nettovaroista on vuosien mittaan kulunut osinkoihin ja omien osakkeiden ostamiseen. Kassan kuihduttaminen liiallisella voitonjaolla voikin olla omistajien edun vastaista pidemmällä tähtäimellä. Rautasen mukaan kassavirta on yrityksen happea.
Yrityksen arvo muodostuu siitä, miten paljon se tekee elinaikanaan kassavirtaa omistajilleen, ja kun yrityksen elinkaari on mahdollisimman pitkä. Pelivaraa on osattava pitää, eikä kassavirtaa saa kasvattaa elinkaaren kustannuksella. Koronakevät osoitti, miten tärkeitä kassavirta ja vahvat kassapuskurit ovatkaan. Menestyksen taustalla on lisäksi pitkäjänteinen kirjanpito, jonka avulla tase pidetään siistinä ja myyntiä tuloutetaan varovaisesti. Nokian ohella Rautanen esitteli analyysejaan Qt Groupista ja Siili Solutionsista.
Toisen puheenvuoron aiheena oli kassavirta kriisitilanteessa, josta NoHo Partners Oyj:n toimitusjohtaja Aku Vikström kertoi koronakevään lukujen ja omakohtaisten kokemusten kautta. NoHo teki viime vuonna huikean tuloksen, ja tämän vuoden alussa tammi-helmikuun viikkomyynti alkoi entistäkin kovemmassa nosteessa. Vielä 5. maaliskuuta yritys esitteli menestyksekkään neljännen kvartaalin osavuosikatsauksensa, kaikki näytti hyvältä, liikevaihto jatkoi kasvuaan, eikä maan hallituskaan pitänyt koronaa uhkana. Vain viikkoa myöhemmin yritys antoi tulosvaroituksen, sulki 250 ravintolaa, lomautti 3000 ihmistä johtoryhmää myöten ja peruutti osingonjakonsa. Yli viiden miljoonan viikkomyynti kutistui alle puoleen miljoonaan hyvin lyhyessä ajassa. Vastaavassa tilanteessa pelivara ja säästötkään eivät olisi auttaneet, vaan NoHo:n pelasti nopea reagointi.
Vikström nimesi kriisiajan prioriteeteiksi ensiksi ihmiset, toiseksi kassavirran. Hän korosti sisäisen viestinnän ja ihmistä lähellä olemisen merkitystä. NoHo:n johtoryhmä teki kassavirrasta tilannekatsauksen kahdesti päivässä, ja hallituskin kokoontui kerran viikossa. Liikevaihto lähti uuteen nousuun, kassavirta kääntyi positiiviseksi kesäkuussa ravintoloiden avauduttua ja viikkomyynti palautui viimevuotiselle tasolle jo heinäkuussa. Tuleviin uhkakuviin, jopa uuteen lockdowniin, on silti syytä varautua. Vikström kertasi muitakin omakohtaisia kokemuksia karusta kevätjaksosta ja tiivisti yritysjohdon kriisiohjeeksi: epävarmoissa tilanteissa kassavirta on paras konsultti.
Vikströmille osoitettiin runsaasti yleisökysymyksiä, joissa ensimmäisenä esiin nousi valtiollinen päätöksenteko koronakriisin keskellä. Vikström katsoi valtion reagointinopeuden istuneen hyvin hänen yrityksensä päätöksentekoon, sillä vaikka se oli hidasta, kassavirta ei tyrehtynyt täysin Norjan ja Tanskan tilanteiden kompensoidessa NoHo:n kassavirtaa. Hän antoi samalla kehuja maan hallitukselle isojen yritysten työpaikkojen tukemisesta. Kriisistä oli myös hyötyä suuremmassa kuvassa yrityksen siirryttyä manuaaliohjaukseen, jolloin huomattiin säästää monista kiinteistä kuluista, joita ei muutenkaan päivittäisessä toiminnassa tarvita.
Yleisökysymyksissä nousivat esiin myös hallituksen rooli, kyvykkyys ja panos. Vikströmin mukaan hallituksen tehtävä on huolehtia riskienhallinnasta sekä antaa luottamuksensa operatiiviselle johdolle. Vaikka sisäisessä paineessa on vaikea toimia, NoHo:n hallitus antoi johdolle riittävän toimintatilan sekä perui suunnitellun osingonjaon. Toimitusjohtaja kehottikin hallitusammattilaisia olemaan aliarvioimatta johdon tukea kriisin aikana, kun taas johdon on pidettävä hallitus jatkuvasti ajan tasalla. Teoreettisesti ajateltuna tavallisesti suurempi pohjakassa voi johtaa kriisinkin keskellä löysäilyyn, joten tiukka taloudellinen tilanne muodostaa oman osansa kriisimotivaatiosta.
Webinaarin tallennelinkki löytyy DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen).