Hallitusaiheisen podcast-sarjan kolmannessa jaksossa Teknologiateollisuuden puheenjohtaja, hallitusammattilainen, DIF-hallituskonkari Jaakko Eskola sekä Startup-säätiön toimitusjohtaja, DIFFuture-ohjelman osallistuja Josefiina Kotilainen keskustelevat muun muassa strategiatyöstä, listayhtiöiden ja startupien eroista, muuttuvasta ympäristöstä ja skenaariotyöskentelystä sekä tulevaisuuden hallitustyöstä. Podcast-sarja on toteutettu yhteistyössä Leadcastin kanssa.
Jaksoon voit tutustua esimerkiksi Spotifyssa. Jakso julkaistaan myöhemmin myös Leadcastin sivuilla.
Alle on koottu keskusteluista ajatuksia kolmen eri teeman ympärille: strategiatyöskentely, muuttuva ympäristö sekä tulevaisuuden hallitustyö.
Strategian tulee elää ja muovautua jatkuvasti
Josefiina:
Kasvuyrityksissä strategia muovautuu jatkuvassa keskustelussa, ja sitä luodaan koko ajan. Strategia on yhdessätekemistä, ja usein hämärtyykin se, mikä on strategista ja mikä operatiivista. Pääomasijoittajat ostavat perustajien luoman strategian ja työntekijät vision tulevaisuudesta. Arvokeskustelussa käydään läpi, mitä tässä yrityksessä tarkoittaa jokin sana tai asia. Henkilöstön arvot vaikuttavat kaikkeen ja ovat strateginen kysymys. Strategiavastuu on hallituksella.
Jaakko:
Toimiva johto ja hallitus omistavat yhdessä strategian, mutta myös jokaisen henkilön yhtiössä tulisi omistaa ja hyväksyä strategia. Strategiaa luodaan ja toteutetaan operatiivisella tasolla. Se ei saa olla liian tarkkaan määritelty, vaan toimivalle johdolle tulee antaa tilaa toimia. Avoimuus strategian muodostamisesta ja yhtiön päämäärästä määrittää strategiatyössä onnistumisen. Yhtiöllä on hyvä olla yksinkertaisesti viestittävä päämäärä (purpose), jonka takia yhtiö on olemassa ja joka luo laajemman merkityksen.
On tärkeää miettiä, mitä ympärillä tapahtuu ja kuinka arvoa voidaan luoda. Hallituksen kokouksen voi aloittaa esimerkiksi päivän polttavalla asialla, jota kautta päästään luontevasti strategiaan joka kokouksessa. Strategian tulee elää, ja arvokeskustelua olisi käytävä koko ajan: mitä mieltä olemme siitä, mitä maailmassa tapahtuu tällä hetkellä. Kansainvälisessä ympäristössä on mentävä pois yksittäisistä sanoista ESG-maailmaan: toimimmeko niin kuin kirjoitamme ja koulutammeko ihmisiä toimimaan oikealla tavalla.
Skenaariotyöskentelyssä on tärkeää poikkitieteellisyys
Josefiina:
Kasvuyrityskontekstissa on hyvä lähtökohta, jos laaditaan skenaarioita ja mietitään erilaisia tulevaisuudenkuvia ja yrityksen tilannetta. Sijoittajien on puolestaan pakko miettiä skenaarioita koko ajan: mihin mennään ja mikä muuttuu. Sijoittajat käyvät jatkuvasti keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Näissä keskusteluissa nousee uusia teemoja, jotka eri ihmisten mielestä tulisi muuttua tässä maailmassa.
Jaakko:
Uskon vahvasti skenaariotyöskentelyyn: se on ollut mukana kaikessa, missä olen toiminut. Skenaariotyöskentelyssä on hyvä hyödyntää laajasti poikkitieteellistä asiantuntemusta, esimerkiksi humanisteja ja tulevaisuustieteilijöitä. Kun otat ihmiset mukaan skenaariotyöhön, he kiinnostuvat yrityksen strategiasta ja valitusta tiestä ihan eri tavalla.
Tulevaisuuden hallitustyöskentely on luonteeltaan jatkuvaa ja sparraavaa
Jaakko:
Tulevaisuudessa hallitustyöstä tulee enemmän jatkuva toiminto kuukausittaisten kokousten sijaan. Asioita mietitään yhdessä ja monimuotoisen hallituksen asiantuntemusta käytetään laajemmin yhtiön hyväksi. Hallituksesta tulee enemmän osa yhteisöä. Yhteistyö pörssiyhtiöiden ja startupien kanssa on toivottavaa ja tärkeää.
Josefiina:
Tulevaisuuden hallitus on sparraileva hallitus pelkän monitoroinnin sijaan. Hallitustyötä kehitetään yhdessä ja opitaan erityyppisiltä yrityksiltä ja hallituksilta. Monimuotoisuus, jatkuva tekeminen ja laajempi yhteistyö ovat sanoja tulevaisuuden hallitustyölle.