Naisjohtajat pörssiyhtiöissä – kahdensuuntaista kehitystä

Julkinen keskustelu naisista pörssiyhtiöiden johdossa keskittyy hallituksiin ja kiintiöihin, vaikka hallitukset ovat vain jäävuoren huippu. Toimitusjohtajista naisia on 5 prosenttia ja johtoryhmistä 20 prosenttia. Tulevaisuus lupaa kuitenkin muutosta, kun naisten osuus johtoryhmissä on suurempi nuoremmissa ikäluokissa kuin vanhemmissa.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on ennätyskorkealla, suurissa pörssiyhtiöissä 32 prosenttia ja kaikissa 25 prosenttia. Naisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Luvut ovat maailman huipputasoa – ilman kiintiöitä. Itsesääntely on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi nostaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituspaikoista.

Hallituspaikkojen osalta tämä kevät on mielenkiintoinen, sillä pörssiyhtiöiden on ensimmäistä kertaa julkistettava hallituksen monimuotoisuuden periaatteet, joissa pörssiyhtiön on kerrottava tavoitteensa molempien sukupuolten edustuksesta yhtiön hallituksensa, toimenpiteensä tämän toteuttamiseksi ja miten tässä on edistytty. Nähtäväksi jää, minkälaisia tavoitteita pörssiyhtiöt itselleen asettavat.

Naisten tulee pohtia osaamisensa monipuolistamista.

Tukitoimintojen johtajia

Pörssiyhtiöissä on naisia toimitusjohtajina nyt ennätysmäärä, kuusi. Luku on noussut reippaasti vuodesta 2011, jolloin kaikki toimitusjohtajat olivat miehiä, mutta on yhä hyvin vähäinen.

Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on naisia 20 prosenttia. Naisjohtajat ovat usein tukitoimintojen johtajia. Heistä yli kolmannes on naisia. Niin tärkeitä ja arvokkaita kuin esimerkiksi HR-johtajien ja viestintäjohtajien työt ovat, niistä harvoin edetään toimitusjohtajiksi. Hallitusvalinnoissakin painotetaan liiketoimintajohdon kokemusta ja mieluiten toimitusjohtajan tehtävissä.

Liiketoimintajohtajista naisia on johtoryhmätasolla vain 10 prosenttia. Eniten naisia liiketoimintajohdossa on terveydenhuolto-, kulutustavarat ja -palvelut sekä energiasektoreilla. Sen sijaan suurin toimiala, teollisuustuotteet ja -palvelut, ei näytä löytävän naisia johtamaan liiketoimintojaan, kun naisten osuus on lähes olematon, 3 prosenttia.

Sisäiset lasikatot

Yritysten olisi aika selvittää sisäiset lasikattonsa. Kysymys ei ole siitä, että naisia pitäisi suosia nimityksissä vaan siitä, että johtajiksi nimitetään osaavimmat henkilöt, ei vain osaavimpia miehiä. Myös urasuuntautuneiden naisten tulee pohtia osaamisensa monipuolistamista ja tarttua haasteisiin.

Tulevaisuus lupaa parempaa. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on sitä suurempi mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan. Alle 40-vuotiaista johtoryhmän jäsenistä naisten osuus on noussut jo 30 prosenttiin. Mutta takamatka on melkoinen. Miesten ja naisten osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää asennemuutosta niin yhteiskunnan, työnantajien kuin naisten itsensä tahoilla.

 

Lisätietoja naisista pörssiyhtiöiden johdossa: Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitys 2016 Naiset nousevat hallituksiin, harvoin liiketoimintajohtoon