Valtionomistus ei saa parantaa eikä heikentää yhtiön asemaa suhteessa kilpailijoihin. Valtio omistaa ja valtio sääntelee. Samaan aikaan valtio edellyttää kilpailuneutraliteetin ylläpitämistä.
Valtio-omisteisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla on oltava tasapuoliset toimintaedellytykset. Valtionomistus ei saa parantaa eikä heikentää yhtiön asemaa suhteessa kilpailijoihin.
Pelisäännöt ovat samat kaikille.
Valtion omistamisen ja valtion harjoittaman sääntelyn välillä ei ole ristiriitaa, kunhan pidämme tarkasti huolen siitä, että omistajana valtio ainoastaan omistaa ja sääntelijänä vain sääntelee.
Valtion nykymuotoinen omistajaohjaus aloitti toimintansa toukokuun 2007 alussa. Kaupallisin perustein toimivien valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus siirrettiin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle.
Erityistehtäviä valtiolle hoitavat yhtiöt jätettiin sääntely- ja viranomaistehtäviä hoitaviin ministeriöihin.
Kantavana ajatuksena oli eriyttää omistaminen pääministerin ministeriöön, joka ei hoida yritystoiminnan sääntely- ja viranomaistehtäviä. Yhtiöomistussalkkua hoidettaessa tavoitteena on omistaja-arvon kasvu.
Omistajaohjausosasto ylläpitää valtioneuvoston yhteistä asiantuntijatoimintoa, omistajaohjausta, ja vastaa itse suoraan kaupallisin perustein toimivien 25 yhtiön ja viiden erityistehtäväyhtiön omistajaohjauksesta. Osasto vastaa kaikesta valtion omistajaohjauksen ohjeistuksesta ja koordinoinnista.
Valtio on omistajana yhteensä 66 yhtiössä. Omistajaohjausosasto suunnittelee ja toteuttaa oman salkkunsa osakemyynnit ja -merkinnät sekä yhtiöiden omistuspohjan laajennukset.
Osaston keskeinen tehtävä on tukea omistajan keinoin yhtiöiden kasvua ja kehitystä.
Omistajaohjausosasto ei hoida sääntelyä tai viranomaistehtäviä. Valtio-omisteiset kaupalliset yhtiöt vastaavat asiakkaiden kysyntään ja kehittävät itsenäisesti kykyään toimia ja kilpailla markkinoilla: yhtiöt ja niiden asiakkaat päättävät itse, mitä haluavat ja miten jakavat resurssinsa.
Valtio-omisteisten yhtiöiden liiketoimintaan vaikuttavat myös yhtiöille määritellyt vastuut ja velvollisuudet.
Esimerkiksi Postin on postilain nojalla tarjottava Suomessa kohtuuhintaisia yleispalvelutuotteita. Samaan aikaan Posti innovoi uusia sähköisen viestinvälityksen ratkaisuja parantaakseen kannattavuuttaan.
Samalla tavalla Arctia Shipping vastaa jäänmurrosta Suomen merialueilla, mutta talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannan nojalla yhtiö voi nostaa kalustonsa käyttöastetta muulla kaupallisella toiminnalla, esimerkiksi vuokraamalla jäänmurtajia napa-alueella käytettäväksi. Kaasuyhtiö Gasumin taas pitää Suomen ja Viron välistä kaasuputkea suunnitellessaan arvioida hanketta sekä strategisen merkityksen kannalta että taloudellisena investointina.
Jos valtiolta menisivät sääntelijän ja omistajan roolit sekaisin, se vaikuttaisi suoraan valtionyhtiöiden arvoon – erityisesti pörssiyhtiöissä ja pörssiin listauduttaessa.
Valtion yhtiömuotoiset omistukset ovat yhteisarvoltaan noin 30 miljardia euroa. Tästä noin 10 miljardia euroa tulee kolmesta valtion suoraan omistamasta pörssiyhtiöstä – Fortumista, Nesteestä ja Finnairista – ja noin 7 miljardia euroa omistajaohjausosaston ohjausvastuulle kuuluvan Solidiumin omistamista 12 pörssiyhtiön vähemmistöomistuksista.
Suuri osa muusta valtio-omisteisten yhtiöiden arvosta tulee kaupallisesti toimivien listaamattomien yhtiöiden suorista omistuksista. Tämän omaisuuden arvon kasvattaminen pitkäjänteisesti on valtiolle erittäin tärkeää. Valtio saa osinkotuloa omistamistaan yhtiöistä yli miljardi euroa vuodessa.
Valtion kannattaa olla hyvä omistaja, sillä muuten menetämme kyvyn saada yritysten hallituksiin ja johtoon parhaat mahdolliset resurssit. Ihmiset ovat lopulta hyvän kehityksen ja menestyksen takana.
Näinä huonoina talouden aikoina, jolloin Suomen kilpailukyky sakkaa, askel markkinataloudesta sääntelytalouteen on lyhyt. Siihen meillä ei ole varaa. Omistamisen ja sääntelyn rajaa on kunnioitettava, eikä sen väärälle puolelle pidä astua vahingossakaan.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa Vieraskynä-kirjoituksena 31.8.2015.
