Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on säädetty oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä riippumattomassa lainkäyttöelimessä, jossa asia käsitellään lähtökohtaisesti julkisessa ja suullisessa menettelyssä.
Suomalaisissa veroasioissa ensimmäinen muutoksenhakuaste on verotuksen oikaisulautakunta. Sen menettelyt ovat ristiriidassa oikeudenmukaisen muutoksenhakumenettelyn edellytysten kanssa.
Verotuksen oikaisulautakunta ei ole riippumaton muutoksenhakuelin. Se toimii Verohallinnon yhteydessä ja osana Verohallinnon organisaatiota.
Yleisöllä ei ole oikeutta olla läsnä oikaisulautakunnan käsittelyssä.
Verotuspäätöksen tehnyt yksikkö valmistelee asian ja tekee ratkaisuehdotuksen myös oikaisulautakunnalle. Toisin sanoen sama viranomaistaho ja joskus jopa sama henkilö, joka on tehnyt oikaisun kohteena olevan verotuspäätöksen, toimii asian oikaisulautakunnalle esittelevänä viranomaisena ja osallistuu siis keskeisellä tavalla myös muutoksenhakuvaiheen käsittelyyn.
Esittelijällä saattaa olla vahva ennakkokäsitys asiasta, mikä vaarantaa vakavasti koko oikaisulautakuntakäsittelyn puolueettomuuden.
Tuomioistuimista poiketen käsittely oikaisulautakunnassa on salaista. Yleisöllä ei siis ole oikeutta olla läsnä oikaisulautakunnan käsittelyssä. Myöskään asianosaisella eli verovelvollisella, jonka verotusta koskevasta oikaisusta on kyse, ei ole oikeutta olla paikalla käsittelyssä. Sitä vastoin verotuspäätöksen tehnyt veroviranomainen osallistuu käsittelyyn keskeisessä roolissa asian valmistelijana ja esittelijänä.
Oikaisulautakunnan käsittelyä koskevat salassapitovelvollisuus ja neuvottelusalaisuus. Verovelvollisella on oikeus saada tietoonsa vain, ketkä ovat osallistuneet hänen oikaisuvaatimuksensa ratkaisemiseen. Verovelvollinen ei voi saada pöytäkirjaa tai muuta tietoa käsittelyn kulusta. Verohallinnon ohjeen mukaan verovelvolliselle ei saa edes kertoa lautakunnan kokouksessa käydyistä keskusteluista, vaikka ne liittyvätkin oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.
Laajimmista oikaisuvaatimuksista laaditaan yleensä kirjallinen esittelymuistio, johon esittelijä kirjaa keskeisenä pitämänsä tosiseikat ja oikeusohjeet sekä antaa oikaisulautakunnalle päätösesityksen. Muistio jaetaan oikaisulautakunnan jäsenille ennen käsittelyä.
Esittelymuistio on keskeinen oikaisulautakunnan päätöksenteon perustana oleva dokumentti. Verovelvollisella ei kuitenkaan ole oikeutta edes nähdä muistiota saati esittää siihen näkemyksiään. Vasta oikaisulautakunnan tehtyä päätöksensä verovelvollinen voi pyynnöstä saada muistion tietoonsa.
Periaatteessa oikaisulautakunta voi järjestää suullisen käsittelyn, mutta käytännössä lautakunnat eivät siihen suostu.
Suullista käsittelyä on pidetty ensiarvoisen tärkeänä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osana. Suullisessa käsittelyssä asianosaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä suoraan tuomioistuimelle.
Toisaalta tuomioistuin voi suullisessa käsittelyssä tehokkaasti selvittää tosiseikkoja ja arvioida esitettyä näyttöä. Näin varmistetaan, että eri näkökohdat kuullaan ja punnitaan keskenään vastakkain.
Veroriidoissa on tavanomaista, että Verohallinnon ja verovelvollisen näkemykset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tosiasioiden huolellinen selvittäminen ja näytön arviointi edellyttäisivät välttämättä asianosaisten suullista kuulemista.
Periaatteessa oikaisulautakunta voi järjestää suullisen käsittelyn, mutta käytännössä lautakunnat eivät siihen suostu.
Veroasioiden tärkeimmän muutoksenhakuelimen menettely on vakavassa ristiriidassa oikeudenmukaisen muutoksenhakumenettelyn edellytysten kanssa. Kyseessä on vakava oikeusturvaongelma: verotus koskettaa lähes kaikkia ja yksilöiden taloudelliset intressit voivat olla merkittäviä. Verotuksen oikaisulautakunta on etenkin tavallisille kansalaisille käytännössä ainoa ja viimeinen muutoksenhakuaste.
Verotuksen muutoksenhakumenettely pitäisi uudistaa mahdollisimman nopeasti. Oikaisulautakunnista tulisi luopua ja säätää ensimmäiseksi käsittelyasteeksi itsenäinen ja riippumaton hallintoalioikeus, jossa käsittely täyttäisi normaalit oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset.
Janne Juusela
Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
